Hastulin tultua taloon Emäntä kuuliaisena kissanhoitajana etsi lähimmän eläinlääkärin ja lähti varaamaan Hastulille rokotusaikaa. Kun kerran paikalle asti olin vaivautunut aikaa varaamaan, kyselivät he kissan esitiedot valmiiksi. Kysymykseen syntymäajasta vastasin joskus touko-kesäkuun vaihteessa. Kysymykseen sukupuolesta vastasin, etten tiedä. Vastaus oli, että no kyllä se lääkäri sitten kertoo. Mukaan ostettiin matolääke joka piti antaa vähintään viikkoa ennen rokotusta.
Itse eläinlääkärillä sitten kyselin sopivaa ajankohtaa kastroinnille. Ohjeeksi annettiin 9-10 kuukauden iässä.
Hastuli oli kuulemma vanhan emon ainoa pentu. Ehkä hälytyskellojen olisi pitänyt soida jos kasvatusperheen noin 12 vuotias poika laittaa kädet pään eteen kun kissa tulee lähelle. Mutta eihän emäntä nähnyt kuin kauniin, solakan, pitkäkoipisen kissanpennun. Aluksi meillä oli vapaa pääsy makuuhuoneeseen öisin. Se kuitenkin loppui nopeasti kun Hastuli kehitti tavan herättää kotiväki aamulla kello 5 työntämällä kynnet peiton alla jalkoihin. Ensin me vain suljettiin makuuhuoneen ovi, mutta sehän aiheutti armotonta rapsutusta ja maukunaa. Siis sitä ääniluokkaa, ettei nukkumaan pysty. Käyttöön otettiin suihkupullo. Mahtoiko mennä kahtakaan yötä, kunnes oven takana ei koskaan ollut ketään kun Emäntä sinne asti pääsi. Sen jälkeen siirryttiin sulkemaan kissa yöksi kylpyhuoneeseen. Kylpyhuoneen koko täytti eläinsuojelulain kokomääritteet kissan häkistä. Tätä pystyttiin jatkamaan jopa kolme-neljä kuukautta, kunnes meteli sielläkin kasvoi liian suureksi. Kotiväki luovutti ja kissa sai oleskella myös öisin vapaasti.
Ei ne päivätkään mitään ruusuilla tanssimista ollut. Hastuli sai uusia lempinimiä kuten sinko ja ohjus ja muita sellaisia. Tammikuussa Isäntä ehdotti hullun kissan lopettamista. Emäntä ei ollut vielä valmis luovuttamaan. Hastuli sitten leikattiin 8 kuukauden iässä toivomuksena rauhoittuminen. Eihän herra siitä mihinkään rauhoittunut kun kerran hulluus oli ollut mukana alusta asti, eikä näin ollen johtunut hormooneista.
Kummasti sitä sitten kumminkin oppi tulemaan asioiden kanssa toimeen. Hastulikin lopetti kello viiden aamuherätykset. Kaikkein ihmeellisin muutos tapahtui kun Hipuli tuli taloon. Viikon kesti Hastulin sopeutuminen tilanteeseen, mutta sen jälkeen herra onkin ollut maailman ihanin halinalle. Ei mitään merkkiäkään pentuajan hulluudesta.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti