On pitänyt jo monta kertaa kirjottaa Savusta, mutta kun ei oo aikaisemmin saanu aikaiseksi ottaa lisää kuvia. Mitä sitä nyt ilman kuvia viittii kirjotella.
Mut tosiaankin. Savu on voittanut ujoutensa. Savu tulee jo ihan itse rapsuteltavaksi ja pyörii jaloissa melkein häiriöksi asti. Tässä pari päivää sitten se alkoi hyökkäilemään mun käteen rapsutusten lomassa, joten hain Savulle huiskan jahdattavaksi. Ja kyllähän Savu jahtasikin. Läkähdyksiin asti. Ja kehruukone kävi koko ajan.
Eilen me esiteltiin Savu ja Hipuli toisilleen silleen pikasesti. Savu vähän sähähti, muttei kovin paljoa. Hipuli olis tyylilleen uskollisena alkanu leikkiä vaikka heti. Tänään on Hastulin vuoro. Siinä on odotettavissa sähinää enemmänkin. Toivottavasti ei niin paljon, että on kädet verillä. Ensi viikolla aletaan sitten tutustua vähän enemmän ja viikon päästä maanantaina ovet aukeavat.
Savu onkin jo osoittanut suurta kiinnostusta oven ulkopuolista maailmaa kohtaan. Enää ei riitä ovesta kulkiessaan, että katsoo, ettei ylimääräisiä kissoja mene kylpyhuoneeseen. Nyt täytyy tarkistaa myös, ettei Savu tule pois.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti