SYTYCK finaalipostaus

Haasteaika on ohi ja työ valmistui ajallaan, vaikken siitä tänne kertonutkaan. Huutelin asiasta kuitenkin Ravelryssä Kaheleiden ryhmässä.

Miten tänne päädyttiin? Ihan ensimmäinen vaihe oli tietenkin ilmoittautuminen. Ilmoittautumisen yhteydessä ilmaistiin emolle siihenastinen suuntautuminen neuleiden saralla. Ennen Ravelryä en tainnut kutoa muuta kuin sukkia seiskaveikasta. Yritin kyllä, mutta valmista ei tullut koskaan. Ravelryn löytymisen jälkeen löysin pitsihuivien ja kaavioiden ihanuudet. Ilmoittauduin siis pitsiä vastaavaan ryhmään.

Seuraavassa vaiheessa emo jakoi osallistujat haasteryhmiin. Minulle siunaantui tyylinä palat ja osatyöt. Ehdotuksena annettiin kontikas- ja dominoneuletyylit, sekä muutama muu tekniikka. Kontikasneule oli jo ennestään jonkin verran tuttu, joten valikoin itselleni dominoneuleen opiskelun. Aluksi suunnittelin päätyönä tekeväni olkalaukun. Olkalaukku kuitenkin valmistui jo harjoitustyönä. Harjoitus dominojen suhteen olikin tarpeen. Opin neulomaan dominoja siten, ettei lankaa tarvitse katkaista jokaisen ruudun jälkeen. Työn jatkuva kääänteleminen työn edistyessä ja painon lisääntyessä alkoi ottamaan sen verran päähän, että päätin opetella myös neulomaan oikeaa molempiin. Ihan tyhjästä en tätä ideaa saanut, sillä olin sitä jo ammattikouluaikoina kokeillut. En tosin enää muistanut miten sen silloin tein. Olen jokseenkin varma, että kudoin vain peilikuvana, eli siirsin langan toiseen käteen ja kudoin vasenkätisesti. Jotain on mahdollisesti unohtunut sen jälkeen sillä en kirveelläkään oppinut pitämään lankaa oikeassa kädessä. Päädyin siis opettelemaan amerikkalaisen lankaa heittävän neulontatavan. Tosin senkin vasenkätisesti, sillä myös amerikkalaiset neulovat oikealta vasemmalle, mutta neulontatavasta johtuen lankaa pidetään oikeassa kädessä. Siis täydellistä minulle. Lanka koko ajan vasemmassa kädessä ja molempiin suuntiin saa kutoa oikeaa.

Loppujen lopuksi varsinaiseksi haasteeksi otin sittenkin kokonaisen neulepaidan kutomisen. Edellinen nopeusennätykseni kyseisessä lajissa oli vuosi ja kaksi viikkoa, joten kahteen ja puoleen kuukauteen mahduttaminen vaati edistystä. Pidin edelleen kiinni dominoideastani, vaikka laukun jälkeen ruudut eivät kummenmin enää houkutelleetkaan. Dominoita toki tuli vain helmaan ja hihansuihin. Ja ettei vallan olisi tylsää neulottavaa, suunnittelin keskelle eteen yhden palmikon. Paidan juju on dominojen lisäksi kaulanaukossa.

Itse työn alku lähti liukkaasti liikkeelle. Työtä varten ostin ohjeen The Tailored Sweater. 25 dollarin hintaan sanon näin jälkikäteen, että täysin hintansa väärti. Sisälukutaito vaan teki tepposet jo melko alussa ja kainaloihin päästyäni totesin virheeni. Noin kaksi kolmasosaa siihenastisesta tuotoksesta palautui langaksi. Uusi yritys ja eikun menoksi. Saatuani hihat valmiiksi sovitin paitaa ensimmäisen kerran. Hihat vaikutti hieman liian kireiltä, mutta päätin antaa asian olla. Uusi entistä laajempi purkuoperaatio ei houkutellut. Tässä kohtaa aloin epäillä langan riittävyyttä ja hain kaupasta kolme kerää lisää. Sain jopa samaa värierää vaikka edellisestä hankinnasta oli yli kuukausi.

Paita eteni edelleen kohtuullisen liukkaasti kohti helmaa. Helman dominoruutujen kohdalla kuitenkin tökkäsi pahasti. Ei huvittanut, ei sitten pätkääkään. En antanut itselleni lupaa kutoa mitään muuta ennenkuin tämä työ olisi valmis, joten seuraukseni oli kolmen viikon neulomattomuus. Kyllä se inspiraatio sitten vielä jostain puikahti ja ennen joulua kudottiinkin ruutuja urakalla erilaisten leffojen ja dokumenttien suosiollisella avustuksella. Jouluna kudottiin vielä kaulanaukko valmiiksi ja pääteltiin miljoona langanpäätä. Joulun ja uuden vuoden väliselle viikolle jäi tehtäväksi hankkia napit. Napit löytyi ensimmäisestä kaupasta ja ommeltiin paikoilleen uuden vuoden aatonaattona. Nappien kohdalla olen tavallaan hiukan huijannut. Kaulanaukon lappu on kyllä kudottu erikseen, mutta siinä ei ole napinläpiä vaan napit on ommeltu suoraan molempien kerroksien läpi.

Pakkohan se oli paita heti vetää kokeeksi päälle. Kyllä on muuten isoveli lämmintä lankaa. Uuden vuoden aaton juhlinnassa minulla oli tuo paita päälläni. Useamman päivän kokemuksella voin nyt sanoa, ettei ne hihatkaan loppujen lopuksi liian tiukat ole. Seuraavaan paitaan teen kyllä hiukan väljemmät.

Kyllä luitte aivan oikein. Aion vastaisuudessakin neuloa paitoja. Mielessä siintää seuraavana vaihtoehtona joko Nalle- tai Puro-lanka.

Oppimani asiat vielä yhteenvetona:
-Opin kutomaan domino-ruutuja. Sinänsä ehkä hieman turha taito, sillä olen uhannut, etten ainakaan kymmeneen vuoteen neulo yhtään dominoa, mutta ainakin tiedän, ettei tekniikka inspiroi minua.
-Olen oppinut kutomaan oikeaa molempiin suuntiin. Erittäin hyödyllistä. Lisää neulontamukavuutta tietyissä tilanteissa.
-Olen voittanut itseni ja kutonut kokonaisen villapaidan kohtuullisessa ajassa. (Juuei, vuosi ei ole minusta kohtuullinen aika) Aion myös jatkossa uskaltautua villapaitojen pariin.

Ja vielä loppuun kuvatodisteita aikaansaannoksesta.

PikaSYTYCK11

Kaikki langat on päätelty! Enää puuttuu napit. Joskus ensi viikon aikana täytyy piipahtaa nappikaupassa.

Vihdoinkin eli SYTYCK10

Ei, tämä ei tarkoita sitä, että työ olisi valmis. Tämä tarkoittaa stiä, että helma on vihdoinkin valmis. Jäljellä on enää kaulus ja lankojen päättely. Langanpäitä sitten riittääkiin siitä huolimatta, että puolet niistä sai nätisti pääteltyä reunavirkkauksen sisään suoraan virkatessa. Helman dominot alkoi jo olemaan sen verran pakkopullaa, että olin lähes kolme viikkoa kokonaan kutomatta, kun en antanut itselleni lupaa kutoa mitään muuta ennen kuin helma on valmis. Tosin tässä jouduin sen verran joustamaan, että sain yhdet puolivälissä olleet lapaset valmiiksi ajallaan. Ei siis tullut itselle ne lapaset. En mä kyllä nytkään anna itselleni lupaa kutoa mitään muuta ennen kuin koko työ on valmis, mutta nyt päästään jälleen houkuttelevimpiin vaiheisiin. Ei kuvia, mutta sen verran voin kertoa, että paita mahtuu päälle. Olen siis saanut tiheyden oikein mallitilkkuun ja onnistunut myös mittaamaan itseni.

ZooPlussaa ja SYTYCK9

Tein viime viikon perjantaina tilauksen zooplussalle. Tänään se saapui. Ihan odotetussa aikataulussa.





Ensin ihmettelin, miksi Hastuli on niin pahuksen kiinnostuneena kaivamassa laatikkoa ja muutkin kissat pyörii jaloissa. Ei ne nyt ennen oo ihan noin kiinnostuneita ollut. Laatikkoa kaivaessani muistin sitten tilanneeni kissoille valeriaanalelun.



Puolen tunnin käyttökokemuksella voin allekirjoittaa molemmat blogimaailmassa esitetyt väitteet: Kissat menee siitä sekaisin ja se haisee TOSI pahalta. Puolen tunnin käytön jälkeen suljin sen takaisin pussiinsa. Valmistajalla on kyllä ollut ajatus hommassa mukana. Lelu tulee uudelleen suljettavassa minigrip-pussissa. Tai sitten varastotyöntekijät ovat kieltäytyneet yhteistyöstä ilman pussia.



Hastuli halus ehdottomasti nuolla lelun kokonaan.



Hipuli aloitti järsimällä. Hipuli, jota lelut ei yleensä kiinnosta pätkääkään. Savu joutui tyytymään kiehnäämään vieressä.



Tappeluksi homma meni yllättävän nopeasti, mutta onneksi nujakka oli lyhyt.

Tällä kertaa mukana oli myös ensimmänen bonuksilla hankittu tuote: Furmaster (oletettavasti Furminatorin kopio). Kissoilla oli aivan muuta mielessä kuin harjausta, mutta jo pikainen kokeilu todisti harjan tehokkuuden.

Maanantaina isännälle tuli postissa erään kodinkoneketjun kanta-asiakastarjouslehti. Bongasin sieltä uuden Sony Walkman mp3-soittimen. Eilen sitten lähdin selvittelemään mitä laite maksaa muualla, ale kun oli lehdessä vaivaiset 10 euroa. Katselin tietty samalla myös muita vaihtoehtoja. Mp3-soitinta minulla ei ole ennestään, joten sikäli vieras laite oli kyseessä. Päädyin kuitenkin koneboxin nettisivuille. Siellä ei Sonyn laitteita ollut, mutta iskinkin silmäni Philipsin soittimiin. Kahdessa mallissa oli todella hyvä tarjous. Lähempi tarkastelu osoitti, että halvempaa versiota ei saa nettikaupasta (mikä mun mielestä tarkoittaa, että nettikauppaan varattu erä on jo myyty loppuun). Yritin sitten ostaa sitä kallimpaa versiota. Kaikki meni hyvin kunnes koneboxin olisi pitänyt ohjata minut nettipankkiin maksamaan. Siihen tilttas. Yritin useita kertoja pienillä tauoilla välissä. Jonkin ajan kuluttua päätin sitten kokeille, josko visan kanssa onnistuisi paremmin. Koneboxi ohjasi minut nätisti luottokunnan sivuille. Näpyttelin kortin tiedot ja painoin maksa. Luottokunta halusi tarkastaa mun henkilöllisyyden nettipankkitunnuksien avulla. Eli luottokunta lähti siirtämään minua nettipankkiin. Siihen tilttas taas. Useampi yritys tuotti saman tuloksen. Tässä kohtaa olin aika kiukkuinen, koska pelkäsin tietty, että myyniterä loppuu kesken, mutta pakko oli iltavuoroon töihin lähteä. Iltavuoron jälkeen haahuilin hetken netissä ja ajttelin jo mennä nukkumaan, kun muistin, että minun piti yrittää uudestaan ostaa sitä soitinta. Kaksi yritystä nettipankin kautta tyssäsi samaan kohtaan, mutta eri virheilmoituksella, kuin aikaisemmin. Ajattelin, että kokeillaan nyt vielä kerran visalla ja sit nukkumaan. Näpyttelin taas luottokunnalle tiedot ja painoin maksa. Selain palasi koneboxiin ja konebox kiitti tilauksesta. MitVit? Miksei se nyt pyytänyt tunnistautumista pankin kautta? Hetken olin ihan pellolla, mutta sitten koitti (joulun) riemu. Oli kiva mennä nukkumaan.

Alkuperäisen mainoksen mp3-soitin oli 4Gb suuruinen ja varustettu myös radiolla. Hintaa alessa 69 euroa, normaalihinnan ollessa 79 euroa. Tilaamani soitin on 16Gb suuruinen ja sisältää myös mainitun radion. Hintaa tilaukselle postikuluineen kertyi 78.90 euroa ja normaalihinta ilman postikuluja olisi ollut 109 euroa. Olen saanut joululahjani (viime vuonna ostin uuden tietokoneen veronpalautuksella).

SYTYCKiin voisin sanoa sen verran, että kyllä kestää helman dominoruutujen neulominen. Yllättävän paljon vie aikaa. Sen jälkeen on vielä tehtävänä kaulus ja lankojen päättelyt. Vielä on reilu kuukausi aikaa, joten uskon saavani työn ajoissa valmiiksi.

PorkkanaSYTYCK

Puolivälin porkkanakilpailussa kysellään tanssikenkien perään, eli missä kudot.

No mulla on tämmöinen ihana oma viihdenurkka.



Oliivinvihreän samettinojatuolin löysin kirpparilta, olisko siitä nyt puolitoista-kaksi vuotta aikaa. Tuoli oli ehjä ostettaessa, mutta kissat on hyviä kuluttumaan kangasta. Käsinojassa on reikä paikkausyrityksestä huolimatta. Ikean hyllykön kotiutumisesta voi lukea vanhemmasta postauksesta. Hyllykön neljä lähintä lokeroa on ne tärkeimmät. Ylemmässä kahdessa on papereita ja aiheeseen liittyviä kirjoja. Alemmassa kahdessa on pieni varasto lankoja sekä puikot.



Uuden tietokoneen ostin itselleni viime jouluna joululahjaksi. Siinä on riittävä näyttö. Videotykistä tulee ja kooksi olen mitannut 43 tuumaa. Tietokone toimii mulla siis myös dvd-soittimena. Jokunen elokuva, sekä tv-sarjan jakso on tullut kutoessa katsottua(kuunneltua). Näppikselle olen ihan itse väsännyt telineen, jonka voi vetää näppärästä nojatuolin eteen ja työntää pois kun ei tarvitse. Neuleiden kannalta kuitenkin tärkeimmät asiat löytyy tuon näppistelineen alta. Eli iso muuttolaatikko, joka toimii keskeneräisten töiden varastona. (Juu, SYTYCK on päällimmäisenä). Laatikko on myös sopivan korkuinen ja niin sopivalla etäisyydellä, että siihen on kiva nostaa jalkansa. Näytön vasemmalla puolella on vielä erittäin valovoimaisella halogeenipolttimolla varustettu jalkalamppu. Lampussa on kaksi voimakkuusvaihtoehtoa.

Ja itse SYTYCK-neule edistyi tänä viikonloppuna oikein mainiosti. Olen juuri suunnittelemassa helman dominoruutujen sijoittelua. Sen jälkeen on enää kaulus kutomatta ja langanpäät viimeistelemättä.

Sytyck 7 ja muita neuleita

Päätin tehdä itselleni pikaisesti neulekoneella pikkujoulumekon. Ajatuksena oli palmikollinen joustinneule. Kahden aloituksen, monien pudotettujen silmukoiden ja yhtä monien kirosanojen jälkeen päätin vaihtaa mallineuleen pitsiin. Olinhan sentään suunnitellut tehdä mekkoon oikein vuorin, joten ei näykyisi rei'istä paljas iho. No siinäkin meni viisi aloitusta ennenkuin pääsin yhteisymmärykseen pitsikelkan kanssa. Olin jo aikaisemmin kesällä koetilkkuja neuloessani huomannut, että puuvilla käyttäytyy paljon paremmin kuin villa. Sisulla eteenpäin. Tuli tehtyä virhe kainalon kohdalla, mutta se olisi korjattavissa etukappaleessa. Tein vyötärökavennukset ja aloitin helmalevennyksiä. Neuloin siis kappaletta hartioista alas. Neuloin 60 kerrosta levennyksiä ja jätin työn yöksi seisomaan. Seuraavana päivänä työhön palatessani huomasin ensimmäisenä, että joku oli lukenut ihan itse kirjoittamaansa ohjetta päin honkia. Piti leventää 1 silmukka molemmissa reunoissa joka kuudes kerros 20 kertaa. Olinkin leventäny joka 20. kerros. Joo en pura 60 kerrosta ja laita työtä takaisin koneeseen kiinni. Irrotin työn koneesta ja kerin toisesta kerästä aloittamani langan takaisin. Siellä se nyt odottaa uutta inspiraatiota.

Ja tätä varten SYTYCK on jätetty väliaikaisesti oman onnensa nojaan. Ensimmäinen hiha on valmis ja toisesta puuttuu enää dominoruudut. Voin nyt jo tässä vaiheessa työtä kertoa, etten sitten ainakaan kymmeneen vuoteen kudo yhtään ainoata dominoa. Kyllä niistä ihan kivan näköisiä tulee, mutta hitto niitä langanpäitä ja jatkuvaa uusien silmukoiden poimimista.

Tänään oli vihdoin töihin ilmestynyt luvatut talvitakit. Meillä on siis työn puolesta käytössä niin sanotut huomiovaatteet. Oranssi pohja ja heijastinnauhat. Innokkaana tietysti heti kokeilemaan. Ihmettelin hiukan takkia, kun sen piti olla samanlainen kuin kesätakki, vain vuorilla varustettuna. Joo takki on ihan sopiva hartioista, mutta jos haluaa laittaa vetoketjun kiinni, täytyy helma nostaa navan korkeudelle vyötärön kapeinpaan kohtaan ja vähän vielä vetää mahaa sisälle. Linnutkin siinä jo nauraa, jos niin pukeutuu. Sanoin sitten asiasta heti pomolle, kun se tuli töihin ja se sanoi, että he oli kyllä tilannu toisenlaisia takkeja, mutta niitä ei ollutkaan saanut ja takit toimittava firma oli vaihtanut mallia. Ja mä kuulemma sain suurimman koon. No tossa iltapäivällä kahden aikaan pomo soitti ja kysyi minkä kokoinen tarvittais jos se tilais mulle erilaisen takin. Pistettiin sitten kaksi numeroa lisää ja eletään toivossa, että tulee sopiva. Tästä voi taas todeta, ettei oo naisia ajateltu miesten töihin (Juu, olen porukan ainoa nainen tuossa työssä).

Taiteluita ja SYTYCK 6

Sainpa tässä jo useampi viikko sitten päähänpiston. Laitetaan radio kiinni tietokoneeseen, niin saadaan spotify kuulumaan normi kaiuttimista kuulokkeiden sijaan. Taka-ajtuksenahan tässä on se, että pääsee nauhottamaan musiikkia spotifysta minidiskille. No joo, se taisteluosuus. Tietokoneesa on etupaneelissa pistokkeet kuulokkeille ja mikrofonille. Olen käyttänyt sitä kuulokkeille ihan vaan sen sijainnin takia. Tiesin kyllä, että tietokoneen talapaneelissakin on samat pistokkeet. Joo, niitä on siellä takapaneelissa viisi kappaletta. Hämmmentävää. Mihin niitä niin monta tarvitaan. Ja kaiken hyvän lisäksi yksikään niistä ei näyttänyt toimivan. Siis kun mä laitoin radion ihan mihin vaan niistä kiinni, niin radiosta kuului musiikki noin kolme sekunttia. Siis kyllä ne on liitetty johonkin, mutta miksei ne toimi? No nyt mulla on radio kiinni siinä etupaneelissa, mutta kun isäntä tulee kotiin ja täytyy vaihtaa kuulokkeisiin, niin aina täytyy olla siirtelemässä johtoja. Tietokoneessa olis kyllä valokaapelipistokekin. Samoin kuin radiossakin, mutten ole ollenkaan varma, että haluan ostaa kallista valokaapelia vaan kokeillakseni josko se sitten toimisi. Siis kyllähän mä omistan yhden valokaapelin, mutta kun sitä ei ole käytetty tällä vuosituhannella, niin on aika turhaa lähteä etsimään sitä mistään.

Sytyck edistyy ihan hyvin purkoosin jäljiltä. Perjantain tavoite oli saada ensimmäinen hiha valmiiksi. No dominoruudut siitä jäi sitten lauantaille. Lauantaiaamulla sitten kudoin hihan loppuun ja päätin, että loppupäivä tehdään jotain muuta kuin kudotaan.

Ensin siivosin vähän ja illemmalla sitten kokosin 1500 palan palapeliä. Isäntäkin osallistui kokoamiseen noin kaksi tuntia. Palapelin kuvassa on lajitelma erilaisia makaroneja. Mun oli ihan pakko ostaa se ku mä näin sen kaupassa. Se tulee seinälle ruokapöydän päähän heti kun se vaan saadaan valmiiksi.

Purkoosi eli SYTYCK 5

Tänään ne vihdoin saapui. Ne kauan odotetut toiset puikot. Piti sitten heti alkaa tavaamaan ohjetta, että mitäs nyt. Olenhan toki lukenut ohjeen kertaalleen läpi, mutta ilmiselvästi en ole sisäistänyt sitä. Yli puolet tähän astisesta meni purkuun, kun olin tehnyt kädentien lisäykset väärin. Vois sanoa, että veetuttaa. Enimmäkseen kuitenkin se, että purkoosin takia joudun taas neulomaan edestakainsin. Että näin tällä kertaa.

Kaiken muun kivan lisäksi mulla on kohtalaisen kamala flunssa. Eilen harkitsin saikun hakemista ja soitinkin terveyskeskuksen ajanvaraukseen heti herättyäni. Iltavuoron heräämisaikana yhdeltätosita vaan oli terveyskeskukselle liikaa. Ne antoi kaks vaihtoehtoa. Joko soittaa puoli neljältä ja yrittää päästä päivystykseen tai soittaa seuraavana päivänä heti kahdeksalta, niin ehkä saa ajan. No mun soitosta siihen, kun ne soitti takaisin meni puolitoista tuntia ja siihen mennessä olin jo tullut tulokseen, että kestä n kyllä mennä töihin. Vuoro ei kuitenkaan sisällä fyysistä työtä tällä kertaa. Hiukan hirvitti vaan, kun piti taas se tunti seisoa pihalla. No ei mulla ollut kuin sukkahousut ja pitkikset housujen alla, sekä poolo, villapaita ja vuorillinen fleecetakki vuorittoman huomiotakin alla. Vuorilliset huomiotakit on tilattu, mutta kukaan ei tiä koska ne tulee. Ja meidän ei pitänyt niitä talvitakkeja alunperin edes saada. Siksi toi mun kesätakki on sellaista kokoa, että sinne mahtuu talvitakki alle.

Näin tehdään silmukkamerkkejä & SYTYCK 4

TTS metodiin tarvitaan neljä silmukkamerkkiä. Minulla oli ennestään kolme, joista yksi jo valmiiksi yhdessä työssä kiinni. Päätin sitten pikaisesti tehdä uusia. Justiinhan mä torstaina tein viisi lankavaihtopakettiin.

Tarvikkeet: Hopealankaa, paksuus 0.8mm, 5mm renkaita 1mm hopealangasta, kahdet pihdit sileillä kärjillä, yhdet pihdit pyöreillä kärjillä, katkaisupihdit, helmiä, torchi, sekä kuvasta vielä puuttuva dremel kiillotuslaikalla.



Leikataan ohuesta hopealangasta noin 4cm pituisia pätkiä sen verran kuin merkkejä aiotaan tehdä (sovitetaan pätkän pituus helmien kokoon ja määrään niin, että ylijäävä osuus on 1.5-2cm).



Sulatetaan lankojen toiseen päähän tippa torchilla.



Kiillotetaan langat dremelillä.



Pujotetaan helmet lankaan.



Otetaan langasta kiinni pari milliä helmen yläpuolelta pyöreillä pihdeillä. Otetaan lattapihdillä kiinni langan päästä ja kiepautetaan lanka pyöreän pihdin toisen kärjen ympäri ja sen jälkeen pihdin ja helmen välistä itsensä ympäri niin, että muodostuu lenkki. Katkaistaan ylijäämä lanka ja väännetään lenkki suoraan.



Lopuksi avataan 5mm rengasta hiukan lattapideillä ja pujotetaan äsken tehdyn helmiriipuksen lenkki renkaaseen. Suljetaan rengas huolellisesti, että renkaan sauma jää sileäksi.



Ja näin sinulla on silmukkamerkkejä, jotka sopivat maksimissaan 4mm puikoille.

En ole aikaisemmin muistanut tänne mainita, mutta sain SYTYCK-harjoituslaukun valmiiksi jo viime viikonloppuna. Siis työssä meni hiukan yli viikko. Ja mä suunnittelin tätä kilpailutyöksi. Aivan liian helppo loppujen lopuksi. Työn aikana opettelin tietysti dominoneuletekniikan, sekä silmukoiden luomisen virkkaamalla. Työn edetessä ja painon kasvaessa opettelin myös kutomaan molempiin suuntiin oikealla puolella neuletta, ihan vaan koska painavan neuleen jatkuva käänteleminen otti niin päähän. Neuletta oli sen verran jäljellä harjoiteltavaksi, että voisin sanoa nyt kutovani lähes yhtä nopeasti vasemmalta oikealle, kuin oikealta vasemmalle. Muutaman yrityksen jälkeen edestakaiseksi neuletekniikaksi valikoitui oikealta vsemmalle tavallisella suomalaisella tavalla ja vasemmalta oikealle amerikkalaisella langaheittotekniikalla. En siis saanut oikeaa kättä oppimaan pitämään lnagasta kiinni. Näin mun ei tartte irrottaa kättä langasta ollenkaan suuntaa vaihtaessani.



Lanka on Katia Samoa. Ostin langan noin vuosi sitten alennuslaarista hintaan 50 snt/kerä. Olin siitä jo kahden ja puolen kerän verran neulonut yhtä työtä, kunnes olin tullut siihen tulokseen, etten tykkää siitä. Siitä asti työ seisoi ufona odottamassa purkua. Yhdeksästä kerästä sain nyt tähän työhön kulutettua hiukan yli kuusi kerää.

SYTYCK 3

Nyt on suunnitelmat valmiina. Ja tältä se näyttää piirrettynä.



Langat on ostettuna. Puikkotarve ei ihan vielä ole täytetty. Tarvitsen työhön nelosen pyöröt. Haluan tietty käyttää Addin lace -pyöröjä. Yhdet on, mutta ne on työssä kiinni. Ja vielä sellaisessa työssä, jota en halua laittaa välillä apulangalle odottamaan. Kävin siis lankakaupassa katsomassa puikkoja. Nillä on ennen ollut tosi hyvin just Addin lace -puikkoja. Vaan ei ollut nyt. Lacea olis löytynyt 150 cm kaapelilla. Ei käy. Ostin sit yhdet tavalliset Addit. Niitäkään ei ollut, kuin ne yhdet. Laskin, että tarviin kahdet, ettei tarvi laittaa muita silmukoita apulangalle hihojen kutomisen ajaksi. Tilasin sitten netistä yhdet toiveiden mukaiset pyöröt. Bobin ja Nancyn hinnat oli noussut, joten googletin halvempia. Sain mä ne loppujen lopuksi euron halvemmalla hollannista, kuin Bobilta ja Nancyltä olisin Usasta saanut. Siltikin ne maksoi melkein 1,5 kertaa niin paljon, kuin paikallisessa kaupassa. Huoh. Pientä säätämistä.

Eilen vasta luin TTS-metodin "käyttö"ohjeet. No ei mitään yllätyksiä. Tänään otin ittestäni mitat. Seuraavaksi syötän ne TTS:n speardsheetiin ja tulostan. Sitten ei voikaan muuta kuin odottaa sunnuntaita kello kuutta illalla, että saa aloittaa. Hihojen neulomisen jälkeen täytyy käydä sen verran kaupassa, että saa napit kaulukseen. En kuitenkaan voi nappeja nyt lähteä etsimään, kun täytyy olla kaulanaukko tehtynä, että voin päättää tuleeko nappeja kuusi vai kahdeksan.

Ollaan tässä isännän kanssa päätetty tyhjentää kylpyhuoneen akvaario ja siirtää kalat eteisen akvaarioon. Kalat sopii yhteen olosuhdevaatimuksiltaan ja molemmat akvaariot on ollut vajaakäytössä. Ne siis myös mahtuu yhteen. Syyt miksi tähän päädyttiin. En vaan ole saanut aikaiseksi hankkia suunnittelemiani kaloja molempiin akvaarioihin. Ja kylpyhuoneen akvaario on ollut vähän huonolla hoidolla vaikean sijainnin vuoksi. Samasta syystä siitä on ollut myös hyvin vähän katseluiloa. Isäntä heti mun ehdotuksen jälkeen alkoi suunnitella akvaariota omiin koekeiluihinsa. Mun puolesta saa harrastaa sen kanssa ihan mitä vaan.

SYTYCK 2

Hajoitustyö on jo yli puolenvälin. Päädyin siis tekemään sen dominolaukun harjoituksena. Ja ostin TTS:n. Ajatus olisi tehdä tunika johon tulisi dominoruutuja helmaan ja mahdollisesti myös hihansuihin. Omat paidanneulontakykyni tietäen ajattelin paksuhkoa lankaa. Mielessä olisi siis novitan Isoveli. Satuin kaupassa näkemään siinä herkullisia värejä.

SYTYCK

So You Think You Can Knit. Olen ilmoittautunut tällaiseen haasteeseen. Haasteen henki ja sisältö nojaavat Televisio-ohjelma So you think you can dance:en. Suomessa lyhyesti Dance. Ensimmäinen tehtävä oli ilmoittautua omaa kudontatyyliä parhaiten vastaavaan tanssilajiin. Valintani oli baletti. Baletin kuvaus haasteblogista: Ihanaa, herkkää, kaunista ja runollista. Pitsihuivit hennoista langoista soljuvat sormissasi… mutta myös muissa neuleissa suosit pitsiä. Käyttämissäsi ohjeissa löytyy lähes aina jonkinnäköinen kuvakaavio. Langankierrot, ylivetokavennukset ja lisäykset ovat erikoisuutesi.

Kyllä. Ravelryn löytymisen jälkeen neuleeni ovat nojanneet vahvasti pitsien ja kaavioiden suuntaan.

Varsinainen haastekilpailu on nyt alkanut ja emo on valinnut minun haastetyylikseni Popping & locking. Tyylin kuvaus haasteblogista: Yksi liike kerrallaan. Moduulineulonta on sinun tyylisi. Jokainen projekti valmistuu moneen kertaan. Neulot pieniä kappaleita kerrallaan yhdistäen joko neuloen tai ompelemalla… riippuu sinusta. Kappaleiden kokoaminen, yhdistäminen ja ompeleminen ovat omat taiteenlajinsa ja sinä olet siinä mestari. Olet ehkä dominoneuloja tai viimeistelyekspertti...? Ja vielä haasteen saamisen yhteydessä emolta tullut haaste-/rohkaisuteksti: Nyt sinulla on elämäsi tilaisuus perehtyä neuleiden viimeistelyyn: pingotukseen ja kappaleiden yhdistämiseen! Tai ehkä olisit kiinnostunut oppimaan kappaleiden yhdistämisen työn edetessä?! Onko TTS-metodi jo tuttu? Entä miten olisi silmukoiden luominen jollain uudella tavalla? Tai opettele domino- ja konttineulontaa! Haasta itsesi etenemään askel, yksi neuleen osa, kerrallaan!

Päällimäinen tunne juuri nyt? Vaikeammankin haasteen olisi emo voinut valita. Tiedän kyllä, että neuleeni useinkin jämähtävät odottelemaan juuri sitä viimeistelyä, mutta se ei johdu siitä, että kyseinen toiminta olisi vastenmielistä. Muu toiminta vain on mielenkiintoisempaa. On minulla yksi huivi odottanut pingottamista jo viime joulusta lähtien, että ehkä tämä kuitenkin on juuri se oikea haaste minulle.

Seuraava tehtävä haasteen puitteissa on määritellä oma työ, hankkia materiaalit ja tehdä mahdolliset kokeilut ja mallitilkut valmiiksi. Varsinaista päähaastetta täytyy miettiä tovin, mutta lisähaasteeksi asetan heti itselleni KALenterihuivin valmistumisen vuoden loppuun mennessä. Huivi on nimittäin jämähtänyt maaliskuun malliin. Teille jotka ette tiedä mikä KALenterihuivi on, tässä lyhyt selvitys. KAL eli knit-a-long, neulotaan yhdessä. Tarkoittaa sitä, että mallin ohjeet ilmestyvät osissa, tässä tapauksessa kerran kuukaudessa vuoden ajan. Lisäksi huivi on niin sanottu sampler eli mallihuivi. Joka kuukauden pitsimalli on erilainen. Tavoite on oppia erilaisia peruspitsejä sekä pitsinkudontatekniikoita. Huivista sinänsä ei minusta tule kovin kaunis sillä ei ole mitään peruskuvioa joka jatkuisi läpi koko huivin vaan jokainen pala on aivan erilainen.

Omia mietteitä päähaasteeksi. Kontikasneule on tuttu vaikken sitä niin paljon olekaan tehnyt. ravelryssä mnulla on jonossa yksi pitsihuivi joka kudotaan juurikin kontikastekniikalla. Kontikassukat olivat pakollinen työ Artesaanikoulutuksessa. Dominoneuleeseen en kuitenkaan ole tutustunut aikaisemmin. Ravelryssä on varmasti dominotekniikalla tehtyjä laukkuja. Jotenkin tämä nyt kääntyy laukun suuntaan, mitä en muuten ole myöskään koskaan tehnyt. Lisäksi LOTR-sarjassa (Lord Of The Rings) on tulossa kudottu ja huovutettu laukku joka valmistetaan yhtenä kappaleena tekniikalla josta en ollut kuullutkaan.