Eilen illalla kävin etsimässä mummun rukkia. Joo, kyllä sieltä ryjäläjän takaa rukin pyörä pilkottaa. Ja on siellä myös isomummun äitilleni perinnöksi jättämät pyöräspuut.
Mutta voi. Mummun rukki oli kyllä todella huonossa kunnossa. Polkunen on irtonaisena kuvan etuosassa ja oikeasta reunasta puuttuu jalat/jalka kokonaan. Ja ämmäkin on juuresta katkennut. Aikaisemmin päivällä käydyn keskustelun perusteella kuvittelin, että rukista olisi puuttunut vain lyhty. Tein kuitenkin päässäni kakkossuunitelman, jossa ottaisin rukista pyörän talteen ja rakentaisin sen ympärille uuden rukin.
Vaan kun pyörä vemppaa, niin ei sitten ollut sekään osa käyttökelpoinen. Kerroinkin äitille paluumatkalla, että kirpparilta saa parhaimmillaan kolmella kympillä toimivan rukin. No sehän kehtas kysyä, että miksi mä sitten ees yritän. NO KUN SE ON MUMMUN RUKKI.
No ei mun vielä sentään kirpparille tarvii lähteä. Anopin mökillä on myös rukki, josta isäntä ystävällisesti toi mulle kuvia. Eikä yhtään kokonaiskuvaa. No näistä yksityiskohdista sentään saa selvän. Toisin kuin eräistä aikaisemmista kuvista toisesta kohteesta. Yleisesti ottaen isäntä on parempi kuvaaja, kuin minä.
Polkusen lauta on joskus vaihdettu.
Lyhdyn kara on toisesta päästä narulla kiinni, kun nahka on murtunut. Tästä kuvakulmasta ei oikein näy, mutta noi langanohjauskoukut näytti melko vääntyneiltä. Ne vois ehkä korvata.
Tästä kuvasta veikkaisin, että malli on lähes identtinen mummun rukin kanssa. Vain mustana.
Sitten odottelemme, kun mies kysyy saanko minä rukin käyttööni ja koska se mahdollisesti muuttaa taloon. Kysyin mieheltä onko anoppi joskus kehrännyt. Mies ei tiennyt, joten melkein veikkaisin, että ei. Rukin alkuperälle oli kaksi vaihtoehtoa. Joko se on tullut mökin mukana (entinen maatila saaressa). Tai sitten se on appiukon äidin.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti