Näinhän sen homman pitää mennä...

Kävin viikko sitten lauantaina kirjastossa. Keräsin kainalooni neljä kirjaa ja lampsin lainausautomaatille. Siellä sitten huomasin, ettei mulla olekaan kirjastokorttia mukana. Samalla myös muistin, että olin ottanut sen lompakosta pois uusiessani lainoja netissä noin kaksi kuukautta sitten (lainojen uusimiseen tarvitaan tunnukseksi kirjastokortin numero ja se on vähän liian pitkä ulkoa muistettavaksi). Koko viikon sitä korttia ettin ja aloitin tietysti tietokoneen ympäristöstä. Lauantaina tein vielä suuretsinnänkin, mutta ei vaan löytynyt. Tänään sitten kävin töitten jälkeen kirjastossa hankkimassa uuden kortin ja lainaamassa ne neljä kirjaa. Tällä kertaa pääsin hommasta ilmaiseksi, sillä Turkuun on tullut käyttöön niin sanottu kulttuurikortti ja tavallisen kirjastokortin vaihtaminen kulttuurikorttiin ei maksa mitään. Seuraavalla kerralla se on sitten kuulemma neljä euroa. Ja sitten sitten siihen surkuhupaisaan osioon. Noin kymmenn minuuttia sitten löysin sen kadonneen kortin ihan tästä tietokonepöydältä. Just joo. No onpa sitten varakortti. Ne sanoi meinaan siellä kirjastossa, että tää vanha kortti käy yhä vaikka uus tehtiinkin.