Sukkahaasteen eteneminen

Hupsista. Helmikuu tuli ja meni ilman päivitystä. Mutta ei täällä laakereillaan olla levätty.

Oops. February came and went without update. But I haven't been all resting here.

Haasteen ensimmäiset sukat valmistuivat kolmessa viikossa. Mallia on pidetty vaikeana. Omasta puolestani sanoisin ennemminkin, että tuo määrä palmikkokäännöksiä on kovaa käsille.

First socks of the challenge took three weeks. Pattern has been said to be difficult. I would say rather that it is hard to your hands with all the cabeling.



Posh Maanantai, Hannah värissä Upwardly Mobile. Posh Monday, Hannah in colour Upwardly Mobile.

Langassa on kymmenen prosenttia kashmiria. Se ei niinkään tunnu nyppääntyvän itsessään. Mieluummin niin, että se kerää kaiken nöyhtän ympäristöstä itseensä. Tiukkakierteisyydestä huolimatta, sukkia en tästä langasta enää koskaan tee.

Yarn has 10% of cashmere. It doesn't feel like it's pillaging itself. Rather that it's collecting all the dust around it. In spite of the high twist I will never knit another socks with this yarn.

Tältä mun puikot näytti ensimmäisten sukkien jälkeen. Joku sanoi sen nätisti Poshin ryhmässä. En minä taivuta puikkojani, minä tuunaan ne omaan käteen sopivaksi.



This is what my needles looked like after the first socks. Someone in the Posh-group said it nicely. I'm not bending my needles. I'm tuning them to fit my hand.

Haasteen toiset sukat olivatkin sitten nopeat tehdä ensimmäisten vääntämisen jälkeen. Melkein pelkkää resoria. Mallin juju on pitsikuvioon upotetut jalkapöydän kavennukset.

The second socks of the challenge were easy going after the first once's. Almost solely ribbing. The twist is in the gusset shaping which has been embedded to the lace pattern.



Posh Tiistai, Pamela värissä Blaze Of Glory (kuva ei tee oikeutta värille). Posh Tuesday, Pamela in colour Blaze Of Glory (picture doesn't do justice to the colour).

Näitä sukkia ne ole käyttänyt niin paljoa, että osaisin vielä sanoa mitään langan kulumisesta. Mutta pitsikuvio vetää sukkaa vinoon ja sitä saa olla jatkuvasti korjaamassa. On ne upeen näköiset, mutta aika epäkäytännölliset.

These socks I haven't used enough to say anything about wearing. But the lace pattern pulls the sock to side and you have to constantly pull it back. They are pretty socks but quite impractical.

Haasteen kolmannet sukat on kudottu haasteen toistaiseksi kalleimmasta ja kirjavimmasta langasta. Malli sekoittaa loputkin värien toistuvuudesta ja minusta se näyttää paremmalta, kuin sukan pohjan sileä neulos. Toisaalta myöskin langan kirjavuus kätkee mallin kokonaan. Mallia oli ilo kutoa. Se oli helppo opetella ulkoa kahdessa toistossa. Negatiivisena puolena sanottakoon, että se ei jousta kauhean hyvin. Mun nopeasti ylöspäin levenevät jalat ei tahdo sopia sukkaan.

Third pair of the challenge was made with so far the most expensive and most colourful yarn. The pattern stirs the last bits of the colour repetition and I like it more than the stockinette at the bottom of the socks. On the other hand, the colourfulness hides the pattern totally. The pattern was joy to knit. It was easy to memorize in just two repeats. On the negative side, the pattern doesn't stretch well. My fat legs has trouble to fit in the socks.



Non-Posh Tiistai, Sweet Georgia yarns Tough Love Sock värissä Stella. Non-Posh Tuesday, Sweet Georgia yarns Tough Love Sock in colour Stella.

Jep. Kyllä. Aivan niin. Haasteen kolmas valmistunut pari on tiistai-pari. Non-Posh Maanantai on jämähtänyt ensimmäiseen varteen kohtaan noin 7cm. Pitäis kuitenkin kutoa vartta semmosen 18cm.

Oh yeah. That's right. The third finished pair of the challenge is another Tuesday. Non-Posh Monday has stuck to first cuff after 3 inches. I should knit 7 inches of cuff before heel.

Tähän väliin iski sitten hyvin erilainen projekti. Novitan neulelehti ilmestyi ja sieltä iski silmään pitsineulepusero. Sulovileeniyden johdosta oikeaa lankaakin löytyi suoraan varastosta. Aikaa meni kaksi viikkoa ja kaksi päivää. Paita kudottiin poikittain eli luotiin silmukat sivusaumaan ja siitä takakappaleen kautta eteen ja ympäri. Paita näytti ohjeen kuvassa aavistuksen lyhyeltä ja ajattelin, että tunikapituinen paita vois olla kiva. No siitä tuli kyllä polvipituinen mekko. Mutta aika ihana sellainen.

To this point I got urge to very different kind of project. Novita knitting magazine came out and had a pattern for lovely looking lace sweater. And when I had the right yarn in my stash, there was nothing to stop me. It took only two weeks and two days. It was knitted sideways casting on from the sideseam. It looked in the picture a little short. I thought tunic length would be nice. Well, it came out as a knee-length dress. But lovely dress.



Novita 1/2012 malli 79, Novita Rose Mohair. Novita 1/2012 pattern 79, Novita Rose Mohair.

Olen myös kutonut pienissä erissä paksua palmikkopipoa. Pienissä erissä siksi, että paksut puikot kävi käsien päälle pahasti. Lanka ja ohjeen sisältänyt lehti tuli minulle jouluvaihdossa. Mallissa on erikseen reunuskuvio ja yläosan kuvio. Kudottuani reunuskuvion kertaalleen, hattu näytti kovin matalalta ja päätin kutoa kuvion toiseen kertaan ennen siirtymistä pääosaan. Tästä huolimatta piposta tuli liian pieni. Lasten kokoa.

I have also knitted a cabled hat in small pieces. In small pieces because the big needles were hard to my hands. Yarn and the magazine with the pattern came to me through Christmas swap. The hat has separate patterns for body and crown. After knitting the body once the hat looked quite shallow. I decided to knit the body pattern for the second time before moving to the crown. Regardless of that, the hat came out too small. Children size.



American Tunis Hat, Cascade yarns Venezia Worsted.

Jos siellä blogin lukijoiden joukossa on joku jolla olisi sopiva pää tälle hatulle. Ota yhteyttä ja keskustellaan sopivasta vaihtokaupasta. Ensisijaisesti jotain muuta kuin rahaa.

Bastet kuvissa

Nykivää

Blogi näyttää päivittyvän vähän nykivään tahtiin. Eläintarhassa ei sinänsä mitään uutta. Savu jahtaa Bastettia. Bastet ärisee Savulle. Hipuli ottaa leikkipainia molempien kanssa, mutta enimmäkseen vaan katselee tympääntyneen näköisenä päältä.

Looks like my blog updates come in groups. Nothing new in the zoo. Savu chases Bastet. Bastet growls back. Hipuli takes playful wrestling matches with both. But mostly just looks the other two bored.

Tässä eräänä päivänä Hipuli oli Bastetin niskan päällä painimatsissa ja Savu päätti ottaa tilaisuudesta vaarin ja kävi ohikulkiessaan läppäsemässä Bastettia naamaan. Sit piti kyllä mennä vähän rauhottelemaan kissoja, kun alkoi kuullostaa siltä, että kohta jotain hajoo.

The other day Hipuli was on top of Bastet in wrestling match and Savu decided use the opportunity. Savu slapped Bastet straight to face. Then all three cats run away around the corner and I had to go calm them down. It started to sound like something was going to be broken soon.

Käsityörintamalla Posh Yarnin sukkahaaste on alkanut. Ensimmäiset silmukat luotiin tietysti heti uudenvuoden aattoyönä kahdentoista jälkeen. Ensimmäinen malli taas on eräänlaisen itsepäisyyden tulos. Olin sitä jo aiemmin ajatellut toki ensimmäiseksi malliksi, mutta viimeinen niitti arkkuun oli, kun muut neulojat Posh Yarnin ryhmässä alkoivat kertomaan, kuinka vaikea se on. Tottakai mun pitää aloittaa vuosi sillä kaikkein vaikeimmalla mallilla. Jos haaste karahtaa kiville, niin karahtaa edes komeasti.

About crafts. Sock challenge from Posh Yarn has started. First stitches was cast-on right after midnight at New Years Eve. Choice for first pattern was a result of stubbornness. I had thought of it to be the first, but after several knitters in the group had told it's so hard, I decided I have to do it. If the challenge goes wrong then it goes wrong big time.



Toisessa sukassa olen kutonut pari kerrosta kaantapään kääntämisen jälkeen.


I have knitted couple rows after heel turn in the other sock.

Viime viikonloppuna oli paapan 80-vuotis synttärit. Ajattelin ottaa sinne jotain helpompaa kudottavaa, että pystyy sentään seurustelemaankin. Puoli tuntia ennen lähtöä ostin yhden ohjeen ja tulostin sen. Jälleen Cookie A.:n sukka. Nebula. Lankana Wollmeise 100% värissä WD Red Hot Chilis. Langan ostin edellisenä iltana toiselta turkulaiselta neulojalta. Olin ajatellut siksi helpoksi synttärineuleeksi erästä kesken olevaa huivia, mutta toi lanka vaan huusi niin kovaa, että sen oli pakko päästä puikoille.

Last weekend we had Granddad's 80th birthday party. I needed some easier knitting with me to be able to talk and not just knit. Half an hour before we had to leave I bought and printed Nebula Pattern. Another from Cookie A. At the previous evening I had bought Skein of Wollmeise 100% in WD Red Hot Chilis from another knitter in my area. It was calling so loud. I had thought to take one easy shawlette I had in progress.



Vartta on jo tuplaten tuohon kuvaan nähden.

I have doubled the cuff since taking that picture.

Juhlissa kaksi vanhempaa naista tuli kysymään mitä mä kudon, kun "mä kudon niin hassusti". Mä vaan käytin magic looppia. En mä edes alottanut kärjestä tai kutonut kahta yhtäaikaa.

At the party two elder ladies came to ask me what I was knitting. They were curious "because I knitted so strangely". And all I did was magic loop. I didn't even start the socks from toe or made two at once.

Ravelryssä on levinnyt villitys jonka nimi on Beekeepe's quilt. Se on kudotuista kuusikulmion muotoisista tilkuista koottu peitto. Alunperin palaset on myös täytetty, mutta se ei näyttänyt mun mielestä kivalta. Palasia nimitetään hexipuffeiksi. Joo, olen siis hurahtanut mukaan. Onhan se kätevää, kun sukkahaasteesta ylijäävät langat saa heti käyttettyä johonkin järkevään, eikä ne jää nurkkiin pyörimään.

In Ravelry we have this new thing called Beekeeper's quilt. Made of knitted, originally stuffed, hexagons. I didn't like the look of it so I decided not to stuff. The pieces are called hexipuffs. Yeah, I'm totally in. It is just so convenient to use all leftovers right away to something useful rather than leave them to hang around.



Mun ensimmäisten puffien värit.

My first puff colours.

Kaheli Joulukissa

Lauantaina oli aika lunastaa lupaus ja hakea kissa Maaningalta Turkuun. Kello soi aamuseitsemältä ja auto starttasi pihasta kymmentä yli kahdeksan, kymmenen minuuttia myöhässä. Ensimmäinen stoppi otettiin Toijalan rautatieasemalla, josta kyytiin noukittiin kakkoskuski.

This saturday was the time to fill the promise. A cat from Maaninka to Turku. I had clock ringing at 7 am. I left home 8.10 am, ten minutes late from my plan. First stop was at Toijala railroad station where I picked up the second driver.

Jatkoin kuitenkin ajoa itse melkein Jyväskylään saakka. Siellä pysähdyimme ruokatauolle ja saimme siinä melkein tunnin kulumaan huomaamatta. Samalla myös raportoin edistymistä kännykällä Ravelryyn. Kuskin vaihdos ja matka jatkui. Jyväskylässä tuli gps:n kanssa pieni hups. Tie haarautui kahdeksi, mutta gepsi ei kertonut kumpaan piti mennä, eikä näytöstä nähnyt selvästi. Valittiin väärin. No gepsihän sitten vaan laski meille uuden reitin.

I drove to our lunch break just before Jyväskylä. We managed to spend almost an hour there. Second driver took turn and we were back on the road. In Jyväskylä we had small oops with the gps. The road divided into two and the gps didn't say anything. We guessed wrong. No harm done. Gps just counted new route for us.

Kakkoskuski ajoi perille asti. Siellä vahtikoirat piti huolen, ettei pihaan päässyt huomaamatta. Juotiin teet ja syötiiin voileipiä ja otettiin paaaljon kuvia.

Second driver drove all the way to Maaninka. Dogs kept sure we couldn't slip unnoticed to their yard. We drank tea, ate sandwiches and took maaaaany pictures.







Takaisinlähtiessä kissalla oli koko takapenkin kokoinen häkki käytettävissään. Häkissä seurana vesi- ja ruokakippo, sekä hiekkalaatikko. Hiekkalaatikko pysyi pystyssä ensimmäiset puolitoista kilometriä ja kahvitaukoon mennessä kaikkea muutakin oli jo siirrelty.

The cat had whole backseat sized transport container in its use. He also had water and food bowl and litterbox. Litterbox was turned upside down after the first mile. And by the time we had coffee break, he had also moved everything else in there.



Minä ajoin ensimmäisen pätkän takaisinpäin. Saimme lunta niskaamme yhden 60 kilometriä Jyväskylän tienoilla. Jämsässä pidettiin kahvitauko ja vaihdettiin kuskia.

I drove the first part back. Around Jyväskylä we got some snow for about 40 miles. we had coffee break in Jämsä and changed drivers again.

Heti kahvitauon jälkeen lunta alkoi tulla enemmänkin ja se oli märkää. Kakkoskuski sai koko reissun pahimman kelin. Tampereella ja sen jälkeen näkyi lumiauroja liikenteessä. Vielä viimeinen kuskinvaihto vähän ennen Auraa.

Right after the coffee break we got more and more snow. And it was wet. In Tampere and after it we saw plow trucks here and there. And the last driver change just before Aura.

Puhelimella olimme ilmoittaneet arvioidun saapumisajan jo ennen Tamperetta ja sen lisäksi apukuskin penkillä istuessani päivittelin tietoja Ravelryyn. Pennun uudella omistajalla oli ennestään jo yksi kissa, joten jännityksellä odotimme miten hän suhtautuu asiaan. Yhdeltätoista illalla saavuimme uuden kodin pihaan.

We had phoned our ETA to the new owner before Tampere and from the codrivers seat I also wrote updates to Ravelry. The new owner had already one cat so we were excited to see how he would take it. At 11 pm we drove to the new owners house.



Ja puoli kahdeltatoista illalla mekin pääsimme kotiin. Kilometerejä kertyi 1054 ja aikaa kului 15 ja puoli tuntia.

And around 11.30 pm we drivers arrived at home. The journey was 659 miles long and lasted for 15 and half hours.

Joulu tulla saa

Eilen iski inspiraatio. Ensin mun piti leipoa vaan pullaa, kun teki mieli, mut sit mä päätin, että kyllä siinä nyt piparit menee samalla sivussa. Ostin niihin sitten valmistaikinaa. Note to self, älä osta ensi jouluna valmistakinaa, se maistuu pahvilta.

I got inspiration. First I thought to bake just buns. But then I thought I can do gingerbread in the side. I bought ready-made dough for it. Note to self, next year do the pastry yourself. The ready-made tastes like cardboard.

Pullia varten tein litran taikinan. Ja tällasia niistä tuli. 64 kappaletta

I made dough for the buns to a liter of liquid. This is what I got. 64 pieces.



Tein tietysti piparitaikinasta ensin talon osat ja sitten leivoin loput pipareiksi. Niitä tuli varmasti riittävästi. Talon kokamisen suoritin vasta tänään.

First I made the house pieces from the gingerbread dough. Then I baked the rest to ordinary christmas cookies. I assembled the house today. 

Olen merkitty loppuelämäksi

Tänään se sitten tapahtui. Minulla oli tatuointiaika. Viikko sitten perjantaina teki mieli jänistää. Ja siitä asti jännitti vaihtelevalla intensiteetillä. Paikan päällä vasta paljon jännittikin. Mielenkiintoista sinänsä, niillä on seepiakuvalle valmiit värit. Ei tarvinnu alkaa sekottelemaan. Tatuoija oli piirtänyt muin kuvan "puhtaaksi". Olihan se paljon parempi piirtäjä, kuin minä, mutta se taitaa olla ammatissa jonkinlainen vaatimus. Ääriviivojen tekeminen tuntui ihan suoraan viiltämiseltä. Varsinkin se viimeinen viiva, joka oli vähän pitempi. Mutta ne oli nopeesti tehtynä ja sit tatuoija sanoi, että viiden minuutin tauko ja että pahin on ohi. Yllättävää kyllä, isommasta neulasta huolimatta täyttäminen ei oikeesti sattunut muuta kuin niissä paikoissa, jossa luut on hyvin lähellä ihoa. Eli tässä tapauksessa käytännössä koko keskimmäisen kissan ja lapaluun kärjen kohdalta muissa kissoissa. Homma kesti kaksi tuntia ja vartin siitä, kun astuin ovesta sisään. Pois lähtiessä selkä tuntui olevan tulessa, mutta sekin meni ohi reilussa puolessa tunnissa. Noin tunti poislähdön jälkeen tuli pää kipeäksi. Oletan sen johtuvan pitkäaikaisen jännityksen purkautumisesta. Tatuoija vielä pyysi, että tulen sitten näyttämään tatuointia, kun se on parantunut. Hänkin haluaa nähdä miten ne värit loppujen lopuksi asettuu. Tässä vielä kaksi tuntia tatuoimisen jälkeen peilin kautta otettu kuva (eli aika huono kuva).



Ja vielä huomautus. Tämä on siis peilikuva tatuoinnista.

Saa sanoa hulluksi/You may call me crazy

Olemme syksyn aikana Ravelryssä seuranneet yhden kissan katoamista ja paluuta kotiin useamman viikon jälkeen. Raskaana. Neljä pentua syntyi. Yksi kuoli onnettomuudessa noin kolmen viikon ikäisenä. Kahdelle löytyi koti helposti, mutta kolmas on sitä etsinyt jo jonkin aikaa. Yksi kutoja ilmaisi mielenkiintonsa kissaa kohtaan, mutta kertoi samalla hakumatkan olevan hänelle mahdoton. Tuosta on nyt noin viikko aikaa. Tänään juttelin toisen neulojan kanssa, joka oli tarjoutunut osallistumaan matkakuluihin. Tästä sain inspiraation toteuttaa keräyksen neulojien keskuudessa. Ja koska kissan tulevalla omistajalla ei ole autoa, lupaukseni sisälsi noutomatkan. Bensarahat kasaantuivat reilussa puolessa tunnissa, joten kahden viikon päästä minulla on edessä tuhannen kilometrin lenkki.

We have been following a cats tale throughout the fall in ravelry. Fist she went missing for several weeks and when she got home she was pregnant. Four kittens was born. One of them died accidentally at age three weeks. Two of the cats found new homes easily, but the last cat has been looking home for a while. Another knitter told she was interested, but the journey to the cats birth home was out of reach for her. It has been a week of that announcement. Today I spoke with another knitter who said she had offered to take part to the costs. I inspired from that and promised to drive the journey if I could raise the money for the fuel. I sent quite a few personal messages in ravelry, but the money was raised in less than an hour. That means in two weeks I have to drive thousand kilometers (625 miles).

Kyse on tästä kissasta. This is the cat.

Luomua

Ostin silakkamarkkinoilta luomuvillalankaa. Tunnen lammasfarmarin ennestään muista yhteyksistä. Ja tälläkin kertaa farmarin vaimo moikkasi mulle ennenkuin ehdin nähdä heidän kojuaan. Sitä olin kuitenkin ihan varta vasten lähtenyt etsimään, kun tarvitsin harmaata lapaslankaa.

I bought organic wool yarn from fish market. I know the farmer from other things. And again this time his wife greeted me before I saw their booth. I was there because of them. I needed some grey wool for mittens.

Ja tässä on ensimmäinen lapanen valmiina

And here is the first mitten ready.





Malli on Grove. (Linkki Ravelryyn)

Pattern is Grove. (Link to Ravelry)

Aluksi tuntui, että lapasesta tulee hervottoman iso, mutta lopputulos sopii just mun käteen. Toivottavasti myös saajan käteen, sillä tämä menee tais vaihtoon. Näistä lapasista ja kaulurista mä san tilalle kirjoneulesukat. Mikä koetilkkku? Mikä semmonen on? Mihin sitä käytetään?

At first I thought the mitten will be huge. But when I finished it, it fitted perfectly. I hope it fits to the receiver as well. This is one swap knitting again. I give these mittens and a cowl and I get fair isle socks.What swatch? What is it? Where do you use it?

Ja sitten on nää sukat. Ensimmäisellä yrityksellä ei kantapää osunut kohdalleen. En tiä mikä fiba siinä oikein tuli, mutta niin vaan kävi. No niistä tulee sitten joskus isännälle sukat, kunhan saan sen toisen tehtyä. Toinen yritys tuotti halutun lopputuloksen, mutta koska en yleensä tykkää kutoa samaa mallia montaa kertaa, vaihdoin pitsikuvioa toiseen yritykseen. Ja nää menee kans vaihtoon. Tilalle mä saan huovutetut lapaset.

And then there is these socks. At first try the heel didn't go where it should be. I don't know what happened, but hubby gets them when ever I get myself up to make the second sock. And because I don't like to knit same pattern several times, I changed the lace pattern for the second try. These are for swap as well. I get felted mittens.

Mielenkiintoinen lauantai

Aamulla pesin koneellisen pyykkiä ja kun olin ne ripustanut, kävelin vessa ohi ja aloin ihmettlemään mikä ropisee. Ihan niin kuin vesisade katolle. Ääni tuntui kuuluvan vessan katosta joten menin sitä ihmettelemään. En mä ihan kaukana ollut. Ääni tuli kuivausrummun päältä, johon vessan katosta tippui suht vuolaasti pisaroittain vettä.

On saturday morning I washed laundry, When I had them hanged to clothes line I walked by the bathroom. I heard some spatter like rain to a roof. It seemed to come from the bathroom ceiling. I went to investigate. I wasn't that much wrong. It came from water dropping to dryer from bathroom ceiling.



Soitin isännälle ja sen jälkeen kävin soittelemassa yläkerran asunnon ovikelloa. Sieltä ei kukaan avannut, mutta kuulin jotain liikehdintää. Muistelin asunnossa olleen koiran, joten arvelin ääniä sen aiheuttamaksi. Takaisin alas tullessa taloyhtiön puheenjohtaja tuli vastaan ja sen kanssa käytiin ihmettelemässä meidän vessan kattoa. Puheenjohtaja kävi uudelleen soittelemassa yläkerran ovikelloa ja silloin sieltä sitten tultiinkin avaamaan. Asukas oli ollut suihkussa ja veden tulo katosta loppui samalla.

I called hubby and then went to ring upstairs apartments doorbell. No-one answered and I heard something inside. I remembered there was a dog at some point, so thought the noises were caused by it. When I came back down, condominiums chairman came too and we went inside to see the water. He went to ring the doorbell again and this time the resident answered the door. He had been in shower and the water stopped coming after that.

Tunnen olevani enemmänkin utelias kuin närkästynyt tapahtuman johdosta, koska. A) korjauslasku menee joko yläkerran asukkaalle tai todennäköisimmin taloyhtiölle ja B) meillä on toinen vessa, joten korjaus ei aiheuta juurikaan haittaa arkitoimintoihin. Samaa ei voi sanoa yläkerran asukkaasta. Sillä ei ole kuin yksi vessa ja tällä hetkellä suihku on käyttökiellossa, joten se joutuu käymään suihkussa taloyhtiön saunassa. Ja miten se korjaus sitten meneekin, että onko myös vessanpönttö sitten käyttökiellossa.

I feel more interested than annoyed because. A) repair bill will go to either to the upstairs apartment or probably to the condominium and B) we have two bathrooms. Even though the other one will be ripped open from the ceiling, we can still use the other one. I can't say same of the upstairs apartment. He has only one bathroom and now his shower is put out of order and he has to use the buildings shared sauna for showering. And I don't know if the repairs will affect to his ability to use toilet as well.

Akvaario kuvissa

Aloitetaan ihan muusta asiasta, josta kyllä päästään akvaarioon. Sain eilen päivällä tekstiviestillä ilmoituksen, että tatuointiaikani on peruttu ja, että minun pitäisi soitta, jotta voitaisiin sopia uusi aika. Huomasin viestin vaan sen verran myöhään, etten enää eilen voinut soittaa. No tänään soitin sitten heti kahdentoista jälkeen, kun liike aukesi. He pyysivät käymään paikan päällä. No sain pitää vanhan aikani. Tatuoija vaan vaihtui, kun se edellinen oli lopettanut työt kyseisessä liikkeessä.

Lets start with one thing and end up to talk about aquarium. I got text message yesterday, stating that my tattoo appointment had been cancelled and asking me to call to get new appointment. I noticed it too late to call yesterday, so I called today after noon when the tattoo shop had opened. They asked me to visit there. I got to keep the same time and date, but the tattoo artist is now different. The previous had stopped working there.

Kun kerran keskustaan asti vaivauduin ja vielä parkkirahaakin kulutin, niin kävin sitten akvaarioliikkeessä pyörähtämässä. Ostin heräteostoksena kaksi kuutamorihmakalaa. Akvaariossani oli tilaa koska viimeisen noin neljän kuukauden aikana minulta on poistunut kaksi rihmakalaa.


With the same effort as visiting the tattoo shop, I visited an aquarioum store as well. It was totally unplanned, but I bought two gouramis. I had room in my aquarium because I had lost two gouramis within past four months.

Uutuudet, Kuutamorihmakalat. The new ones, Moonlight Gourami



Helmirihmakala Pearl Gourami



Cosbynrihmakala ja Keltarihmakala Blue Gourami "Cosby" and Golden Gourami



Lehtikala Angelfish



Kyllä siellä on Partamonni paksuimman rungon alla. Yes there is Corydoras under the largest branch