Sydän kurkussa tartti odottaa

Ei pääse helposti tähän työhön, ei.

Ensin oli turvaselvitys. Se meni läpi, enkä muuta odottanutkaan. Mutta tänään oli sähköpostissa tunnukset kahteen testiin, jotka vielä piti suorittaa hyväksytysti läpi. Mulla oli teknisiä ongelmia näkö- ja kuulotestin kuulo-osuudessa. Ilmoitin asiasta rekrytoivalle firmalle ja sain uudet tunnukset. Niitä vain piti odottaa tunnin verran. Nyt on testit suoritettu hyväksytysti läpi. (Quicktime piti vaan asentaa uudestaan, mutta sitä ei pystynyt tekemään kesken testin)

Maanantaina kouluun! Kuusi viikkoa koulutusta, joka sisältää myös työharjoittelua.

Nyt hymyilyttää

Reilu viikko sitten perjantaina kävin haastattelussa rekrytointikoulutukseen (eli työkkäri maksaa ja hyväksytty suoritus takaa työpaikan). Viime viikolla tuli kirje, etten ollut pääsyt valittujen joukkoon. Hakijoitakin oli "vain" 147. Taatusti eivät haastatelleet 30 enempää, että hyvin sekin. No tänään sitten puhelin soi ja pyydettiin allekirjoittamaan lupa turvaselvitykseen (työpaikka lentokentällä). Jonkun turvaselvitys ei ollut mennyt läpi! Mun kannalta onneksi.

Maanantaina tarttis sitten taas päästä ihmisten aikoihin ylös sängystä. Niin ja se kurssiosuus kestää kuusi viikkoa, sisältäen työharjoittelua. Ja vaikka työpaikka onkin vakituinen, niin se on vain osa-aikainen. Tällä hetkellä en tiedä paljonkon viikossa kertyy tunteja, mutta kaikki on enemmän kuin tää kotona nyhjöttäminen.

Se siitä kudusta

Luulin aikaisemmin, että Blondi vaan tökkii poikasboxia, mutta perjantaina asiaa tarkemmin tutkittuani, huomasin Blondin yrittävän siirtää poikasia toiseen paikkaan. Eli yritti imaista suuhunsa ja, koska verkko ei ole täysin pinkeä kehikon ympärillä, sai Blondi aina välillä poikasen suuhunsa. Siinä vaan oli verkko välissä ja kahdessa tapauksessa kolmesta poikanen litistyi kuoliaaksi. Äkkiä siirtämään poikasboksi toiseen altaaseen pois vanhempiensa ulottuvilta.

Tänään aamulla pysähdyin katsomaan mitä poikasille kuuluu. Boksissa kellui tasan kaksi raatoa, eikä muita näkynyt mailla halmeilla. Sukaravut on kyseisen altaan ainoat eliöt, jotka voisivat syödä lehtikalan poikasia. Mutta sukaravut eivät voi kiivetä boksiin vedenpinnan yläpuolelta. Ainoa järkevä selitys on, että sukaravut ovat pystyneet syömään poikaset verkon läpi. Poikaset ei ollut vielä uivia vaan nököttivät verkon pohjalla.

Harmi, mutta seuraavaa kutua odotan kuukauden sisällä. Sitten taas uus yritys. Kyllä mä vielä joskus onnistun. Joka kerta oppii jotain uutta.

Kirpparilöytöjä

Teki niin mieli käydä kirpparilla etsimässä uusia laseja kokoelmaan, kun joku hajotti kaksi tiskatessaan. Löydöt oli tällaisia. Kuvasta puuttuu vyö, jonka ostin isännälle. Se ostettiin tarpeeseen, joten se meni heti myöskinkäyttöön. Langat oli nöttösinä. Ne minä kerin ihan ensimmäisenä.

Lisäksi osallitun pitkästä aikaa kissakuvahaasteeseen. Aiheena valvova viranomainen. Mulla tuppaa olemaan tällainen valvoja vahtimassa mun tietokoneen käyttöä neuleiden tekoa.

Uutisia lehtikalan kudusta

Tämä on nyt yhteensä viides kutu ja ensimmäinen nykyisessä altaassa. Tämä kutu on nyt edennyt ennätyspitkälle tulematta syödyksi. Mikä tukee mun ajatusta siitä, että aikaisemmat kudut tuli syötyä liian pienen altaan vuoksi. Eli toiset kaksi lehtikalaa oli liian lähellä. This spawn has survived recordlong wothout being eaten.

Eilen imaisin pipetillä kaksi munaa altaasta (yritin kyllä vain yhtä, mutta ne oli liian tiiviissä nipussa) ja tiirailin niitä mikroskoopilla. Mikroskooppi antoi yllättävän näkymän. Ei ne ollutkaan enää munia. Ne oli isoja ruskuaispusseja joissa oli kiinni neljä kertaa ruskuaispussin pituinen (mutta vain yksi kolmasosa leveydestä) läpinäkyvä kalanalku. Silmät ja kaikki. Nyt minä tiedän myös miksi kutu näyttää huojuvan kovassa virrassa vaikka akvaarion virtaus onkin hyvin pientä. Nuo kalanalut liikkuvat jatkuvasti. Yllätykseni oli aamulla vielä suurempi. Nyt kalan muodot näkyvät jo täysin paljaalla silmälläkin. I watched the spawn with microscope yesterday. They are not eggs anymore. They are tiny fishes attached to gigantic (yolk?).

Päätin asentaa poikasboksin altaseen ja siirtää poikaset siihen ennenkuin ne alkavat uida. Sen jälkeen niitä voi olla mahdoton saada kiinni ja syödyksi tulemisen riski kasvaa exponentiaalisesti. Pipetoin tällä kertaa siis poikaset puun päältä poikasboksiin ja voitte uskoa, että oli kiukkusia lehtikaloja. Mun oli pakko jättää viimeset niille hoivattavaksi, kun ne töni pipettiä niin, etten mä enää pystynyt kohdistamaan sitä. Today I moved the offspring to nursingbox attached to aquarium. My angelfishes showd a lot of anger.

Ja jos joku vielä väittää, ettei akvaarion pitäminen ole mielenkiitoista. Suksikoon kuuseen. Oikeasti, ainoa syy, miksi yritin saada poikaset kasvamaan, on halu nähdä mitä niistä tulee. Kutupari kun sattuu olemaan kahta eri värimuunnosta. Luonnonmuotoinen ja musta. If someone thinks keeping aquarium isn't interesting. Go to hell. I'm not interested on breeding my angelfishes. But I am interested on what these will look like as my pair is made of two different colors. Natural and black.

Ikävä kyllä, en ole vieläkään saanut aikaiseksi yhdistää mun mikroskooppia koneeseen, joten ette nyt näe samoja ihmeitä, joita minä olen tiiraillut. I haven't still attached my microscope to my computer, so I don't have pictures to show you.

Lankaa!

Ovikello soi taas tänään postin aikoihin. Mietin, ettei se zooplussan paketti nyt vielä voi olla täällä. Eilenhän mä sen vasta tilasin. No ei ollutkaan, vaan oli lankaa. Oletettua aikaisemmin. Luvattu toimitusaika oli 10-21 päivää ja oletin langan tulevan joskus helmikuun alussa. Ei mennyt edes sitä kymmentä päivää. Sähköpostissa oli lähetysilmoitus 13. päivä. Mutta tälläistä tuli. Malabrigon laceweight merinoa värissä whales road. Kuva ikävä kyllä hukkaa kaikki violetin sävyt lagasta. Malabrigo laceweight merino in colour whales road. All the shades of violet are missing from the picture.

Niin miten se nyt olikaan

Eihän siitä vielä kauaa ole kun sanoin, ettei lehtikalat ole kutenut sen jälkeen, kun ne siirrettiin eteisen akvaarioon. No nyt sitä olis siellä taas. Mä jo eilen katselinkin niitten nokkapokkaa, että oliskohan kutu mielessä. Angelfish with spawn.

Kodinhoitopäivä

On siis tänään. Yksi koneellinen astioita, sekä yksi koneellinen vaatteita on jo pyörinyt. Lisäksi olen tiskannut käsitiskiä vaativat astiat (ja rikkonut kaksi hienoa kirpparilta ostettua jalallista lasia). Uuni on putsattu joulukinkun jäljiltä. Tarkoitus olisi vaihtaa kaikkiin akvaarioihin vettä ja samalla siirtää makuuhuoneesta eteiseen kasveja. Ennen makuuhuoneen vedenvaihtoa täytyy vielä tehdä kukkien kastelukierros. Illalla, kun isäntä kotiutuu, olis vielä puhtaiden lakanoiden viikkausta ja lakanoiden vaihto sänkyyn. Cleaning day. I do have dishwasher, but not everything can be put in it. So I made some handwashing and broke two nice (thin) glasses.

Hastuli on jostain syytä tässä viime päivinä tunkenut jatkuvasti mun sylii. Ja myös maannut siinä niin kauan kunnes mä olen ajanut sen pois. Välillä siis kokonaisen leffankin verran. My oldest cat has started to climb up to my lap and stayed there as long as I let him. Its not normal for him.

Melkein hyviä uutisia

Onpa taas ollut tähän asti melkoinen päivä. Kello oli herättämässä 9.30, kun 10.45 piti olla haastattelussa. Tarjolla olis rekrytointikoulutusta, eli koulutuksen hyväksytysti suorittaneet saavat työpaikan. Työ olisi tosin vain osa-aikaista, mutta parempi kuin ei mitään. Eikä kuuden viikon koulutus muutenkaan ole kovin pitkä. Sen lisäksi aamulla soi puhelin 8.30. Eräästä toisesta rekrykoulutuksesta soitettiin. Koulutus on alkanut jo 15.12, mutta he hakee nyt täydennyksiä. Joko koulutukseen on tullut mukaan mattimyöhäisiä yrityksiä tai osa oppilaista on lopettanut kesken. Kyse olisi kuuden kuukauden koulutuksesta. Mutta joka tapauksessa, kuukauden myöhässä aloittaminen ei ihan kauheesti innosta, kun tiedän, että tarttisin ihan joka tiedon murun joka heillä on tarjota. Ja siis puhelun aihe oli, että saavatko he antaa mun cv:n yritykselle valintaa varten. No jos haastattelukutsu tulee, aion hyvin tarkkaan kysellä, mitä he minulta odottavat ja miten tuo kuukausi alkuopetusta korvataan.

Ihan niinku joku olis syöttänyt kissoille jotain väkisin

Pillerit oli vähän isokokoisia ja kun Hipulille ja Hastulille piti vielä antaa puolitoista pilleriä kummallekkin, päädyin murskaamaan pillerit ja sekoittamaan veteen. Hipulille ja Savulle työnsin vesiseoksen ruiskulla suuhun, mutta Hastulille tein paksun tahnan, jonka sivelin suupieliin ja loput tassuihin. Yleensä tapahtuvaa suun vaahtoamista ei ollut havaittavissa ollenkaan. Joko Hastuli meni lankaan tai pilleri oli ekstrahyvän makuinen. Yksi kierros hoidettu, kaksi jäljellä.

Medicine for leechs: round one complete, two rounds left.