Lautanauhaa pukkaa

Joo-o. Tammikuun loppupuolella olis taas keskiaikatapahtuma ja siihen menessä tarttis viitan. Kangas on ostettuna ja pestynä. Enää tarttis kutoa lautanauha joka reunalle. Viitta on suorakaide kokoa 150x200cm. Vähän turhankin iso, ainakin tolta lyhyemmältä sivulta, mutta en mä viitteis sitä alkaa leikkelemäänkään, kun ei mulla ole käyttöä sille ylimääräiselle suikaleelle. Eikä nyt ole kyse kuin jostain 20-30 sentistä. Jotta lautanauhaa tarttis pitkälle sivulle yhteensä 4 metriä ja lyhyelle sivulle yhteensä 3 metriä. Tarkoitus olis, että lyhyen sivun päätynauhat olis hienommat ja, jos ei nyt koristeellisemmat, niin vähintään leveämmät.

No eilen sitten loin loimen pitempää nauhaa varten. Meillä ei vaan missään ollut sellaista paikkaa missä olis saanut 9 metrin loimen tehtyä. Mutta onneksi meidän talossa on kellarikerroksessa neljän rapuna mittainen suora käytävä. Kaksi puristinta ja tuoli mukaan ja isäntä avuksi. Yksi puristin ovenkarmiin kiinni ja toinen tuoliin. Sitten tuoli sopivalle etäisyydelle ja isäntä istumaan päälle, ettei se tuoli pääse liikkumaan. 9 metrin loimi, koska viimeksi totesin kutistumisvaraksi 50%. Eli 10cm valmista nauhaa kuluttaa 15cm lointa. Tällä kertaa loin loimen suoraan lautanipun läpi. Oli muuten helppo langoitus laudoille. ;-)

Jaa niin, entäs se malli sitten? Mulle erittäin luontaiseen tapaan, päätin mennä tietojeni ja taitojeni yli silleen kilometritolkulla. Eli googletin lautanauhamalleja sekä suomeksi, että englanniksi. Löysinkin yhden hyvän sivun, mutta sitten menin vielä kuvahakuun kattomaa, että mitäs siellä olis tarjolla. Löysin sitten tämän (kuva ei tietenkään ole omani, joten siksi pelkkä linkki). Niin mutta, sehän on pelkkä kuva. Ei siellä ole kudontaohjetta. No entäs sitten? Piirretään se ohje.



Juu, olen nähnyt tuonnäköisiä lautanauhan kudontaohjeita, mut ei mulla ollu hajuakaan onko mun ohje oikein piirretty ja miten tuota edes luetaan. Jep. Taitojen yli kilometritolkulla. Tai kai mun pitäis tietää, että miten sitä luetaan, kun kerran itse sen piirsinkin, mutta ei mulla ollut hajuakaan tuleeko mun nauhasta sellaista, kun ajatuksissa olis. Riskillä menemään. Langoitus laudoissa oli kuitenkin sen verran yksinkertainen, että kyllä siitä nyt jotain ainaskin saa aikaiseksi. Jos ei sitten muuta kuin jotain kenoviivoja.

Mutta hipheijaa. Se toimii!



Tässä kuvassa on vain puolikas mallikerta, mutta se toinen puoli onkin sitten peilikuva. Mulla on nyt kasassa jotain 1,60m ja kahden metrin välistä. Jos mä vielä hiukan tänään kutoisin ja sitten huomenna jatkaisin. Tavoite olis saada tää loimi kudottua ennen, kuin palaan töihin torstaina. Sitten mulla on mahdollisuus saada se toinenkin kudottua sen verran ajoissa, että viitta tulee valmiiksi tapahtumaan mennessä.

Ongelmaksi on nyt muodostunut sellainen juttu, että molempiin nauhoihin varatut langat ei millään riitä ja mä ostin jo kaupasta yhden värin loppuun, eikä niistä kahdesta muustakaan toisesta jäänyt kuin yksi kerä. Sopii toivoa, että loppunut lanka olis toi oranssinruskea, se riittäis. Ja tumman ruskeeta olis useempi kerä jäljellä. Muuten menee toisen nauhan suunnitelmat uusiksi. Ja niitä kahta muuta kävin jo valmistajan nettikaupassa katsomassa, mutta molempien värien kohdalla luki tilapäisesti loppu.

Toppatakki

Se on taas talvi ja kylmä. Kyllä mulla toppatakkeja olis, mut kun mä oon levinnyt just sen verran, että kaikki tuntuu inhottavan ahdistavilta. Ja huomenna olis töissä taas ulkoiluvuoro. Päätin sit tehdä ittelleni uuden takin. Malliksi valitsin Euran puvun aluspuvun kaavan, jota hieman muunsin.

Tällainen siitä tuli.

Tämän näköisistä kankaista se muodostui.

Olishan sen periaatteessa voinut tehdä pelkästään tuosta paksusta violetista kankaasta, mutta lentokentällä on kylmä ja se musta puoli on yhtä liukasta kuin peruslakanat. Eli ei liukasta ollenkaan. Takin pituus kainalosta helmaan on 90 senttiä.

Ostin kankaita lauantaina kolme metriä kumpaakin. Hurautin saumurilla päät ja pistin pesuun. Violetin kankaan kanssa vaan kävi niin, että sepä ei mahtunutkaan meidän omaan koneeseen. Onneksi on talopesula. Sekin kone tosin tuli ihan täyteen. Tämä tarkoittaa vaan sitä, että valmis takki ei tuu ikinä mahtumaan perus pyykkikoneeseen.

Sunnuntaina aloitin ompelun ja mun täytyy ehkä hakea tota violettia kangasta lisää. Ei tarvinnut minuuttia kauempaa olla kankaan paikallaan, kun sen päällä jo oli kissa. Ja kovin närkästyneiltä näyttivät, kun pois häädin. Maanantaina ompelin ihan hulluna koko päivän ja vain helman kääntäminen jäi tälle päivälle. Ompeluaikaa siis kului kokonaisuudessaan luokkaa 15 tuntia. Juu, en tuijottanut kelloa. Valmille takille kertyi painoa 2,7 kiloa. Hintaa materiaaleille kertyi 50 euroa ja hilut päälle. Saako kaupasta viidelläkympillä takkia? Tuskin ainakaan kovin laadukasta.

Saldoon sopii lisätä myös neljä tuhottua ompelukoneen neulaa.

Puolet käytössä olleista nuppineuloista on ihan yhtä vääntyneitä. Pahimmissa paikoissa kangasta oli niin paksulti, että paininjalan liikkumavara oli maksimissaan. Toisaalta olen hämmästynyt, että mun ompelukone tosiaan selvisi tuosta kangasläjästä. Toisaalta, se ei olekaan mikään halpis markettikone.