Keskiaikapuku

Minut on houkuteltu mukaan keskiaikaharrastukseen. Homma lähtee keskiakaisen nimen valitsemisesta, sekä puvun valmistamisesta. Puvun vaatimuksiin sisältyy, että se täytyy ommella käsin, taikka siten, että koneompele ei erotu kahden metrin päästä kyntilänvalossa. Toisin sanoen käsinompeleminen on pakollista näkyvissä osissa. Päätin sitten ommella kokonaan käsin. Ei se nyt niin vaikeaa voi olla.

Ja eihän se olekaan. Aikaa vaan saa kulumaan hyvän tovin. Olen kuitenkin aloituksessani niin ptikällä, että eilen kävin hakemassa 3,5m pellavaa aluspukua varten. Pesin kankaan normaaliohjelmalla 60 asteessa. Ei tuntunut kutistuvan ollenkaan, mutta ei sillä väliä.

Tänään leikkelin palaset. Sen verran annan koneelliselle ompelulle tilaa, että huolittelen kappaleet saumurilla niiltä osin, joista saumanvarat saa kokonaan piiloon. Eli lähes kokonaan. Ompelulankana toimii nypläyslanka.

Ja tältä se ensimmäinen hihanalku nyt näyttää.



Tuli aavistuksen justin kokoinen. Täytyy muistaa seuraavaan kerrokseen leikata reilusti leveämpi hihakappale. Muutenkin lasken tästä eteenpäin 1,5cm saumanvaraa normaalin yhden sijaan.

Ranteen päärme



Tuli muuten siistiä jälkeä, jos multa kysytään.

Hihasauma ompelupuolelta



Hihasauma alapuolelta



Juu, on tooosi suora sauma. Kelvannee silti.

Kehräystä, kehräystä

Maanantaina iski inspiraatio. Päätin tehdä värttinän ihan itse. Ja värttinähän siitä tuli.



Paino 30g, pituus 27cm, kehrän halkaisija 6cm. Kehrän ulkokehällä olevat helmet on korukiveä, en muista mitä laatua. Isompi violetti helmi, minkä läpi koukku tulee, on lasia. Koukku on 1.2mm hopealankaa ja kehrän päälle on upotettu 1mm hopealankaa. Kuten kuvasta näkyy, on värttinällä jo koetettu kehrätäkin. Pyörii vaappumatta, muttei kovin pitkään. Aika hyvin aloittelijalta. Haluan kuitenkin joskus myöhemmin yrittää sellaista versiota, missä on metallia kehrän ulkokehällä.

Violetti nyssäkkä on jo kehrätty loppuun ja siirretty rullalle tasaantumaan ennen kertaamista. Isäntä oli töissä maininnut, että minulle tulee rukki. Isännän pomo oli muistanut varastossaan olevan jätesäkillisen koirankarvaa. Isännän pomo haluaa koirankarvapipon. En tee sitä tilauksesta. Teen sen siksi, että haluan kokeilla koiran karvan kehräämistä. Yhden myllyllisen olen jo karstannut. Kuitu on älyttömän liukasta ja melko lyhyttä. Pikkuisen aloitin jo kehräämistä, jotta näen pystyykö sitä edes sellaisenaan kehräämään. Näyttää pystyvän. Bastet oli kovin kiinnostunut koirankarvapussukan sisällöstä.

Juu-u. Ja kaikkia käytetään

Vasemmalta oikealle: Käsikarstat, Kaksi kertaa värttinä (toisessa keskeneräinen lanka), Vyyhdinpuut, Karstamylly ja Perinnerukki. From left to right: Hand carders, Two drop spindles (other with unfinished yarn), Skeinwinder, Drum carder, Traditional spinning wheel.



Rahaa tuohon läjään on palanut noin 500€ vuosien saatossa. Perinnerukki on toistaiseksi ollut ilmainen, mutta  siihenkin on korjauksia suunnitteilla. Tähän mennessä mä olen siihen virittänyt skottijarrun. Aloitellessani rukkikehruuta totesin kaksoinyörivedon minulle täysin mahdottomaksi tapaukseksi. Skottijarrulla tuntuu kaikki kehruu onnistuvan tuosta noin vaan. Kertausta en ole saanut onnistumaan. Olen pääasiassa yrittänyt Navajokertausta ja siihen tuo rukki on aivan liian nopea minulle.

Those equipment has cost me about 500 euros over the years. The spinning wheel has so far been free, but there is some repairs planned for it. So far I have changed the double drive to scotch tension. When I first started spinning with the wheel double drive was not possible for me. With scotch tension everything just seems to happen. I haven't been able to ply with the wheel. It just doesn't comply to that. Mainly I have tried Navajo plying and for that it is far too fast for me.

Kuvia skottijarruvirityksestä Photos of the scotch tension I made
Ylhäältä Top



Edestä Front



Alta, tuo puutappi pitää ämmän ruuvia paikoillaan. Below, that wood beg keeps the screw for mother-of-all in place.



Vieläkin on varaa parempiin virityksiin. Jarrunyöri on ohutta puuvillalankaa letitettynä. Letityksen johdosta nyöri on litteä malliltaan ja se yhdistettynä syvään v-uraan aiheuttaa sen, että jarru puree hiukan liiankin hyvin. Kaksoisnyörivedossa toi v-ura kait on parempi kuin u-ura, mutta skottijarrulle sais olla u-ura. No, tarkoitus on joka tapauksessa tehdä kokonaan uusi lyhty ihan vaan jotta saisin enemmän lankaa puolalle. Ja toki samalla tehdä useampi puolakin.

There is still need for better tuning. Brake band is thin cotton yarn cabled. Cabling made it flat and that combined to the deep v-groove in the bobbin makes the band bite little too well. For double drive the v-groove might be the best but for scotch tension u-groove would work better. Well, I am planning making completely new flyer thing just to get more yarn in one bobbin. And of course to get more bobbins too.

Ensimmäisen viikon aikana kehräsin kolme kuitulettiä neljästä. Viimeistä olen säästellyt ensi viikonlopun
kehruumiittiin. Kovasti on tehnyt mieli kehrätä.

In the fist week with the spinning wheel I spun three of my four rovings. The last one I've been saving for the spinning meeting next weekend at my house. I have been yearning to spin the last one.

Tässä ensimmäisen viikon kehruut rukilla. Kertaukset on tehty värttinällä.

These are my first spun yarn with the spinning wheel. Plying is done with drop spindle.


Vasemmalta oikealle From left to right
Welsh Mountain (17g 5m Navajo plying,34g 18m Navajo plying,19g 29m Andean plying)
Teeswater (49g 69m Andean,4g 92m Andean)
Jacob (28g 46m Andean,74g 110m 2ply)



Toinen Teeswatereista on pesemättä, muut vyyhdit on pesty.

The other one of the Teeswater is not washed. Everything else is washed.

Mulla on rukki!

Tänään se vihdoin kotiutui. Ensin kaksi kilometriä veneellä ja sitten kolmisenkymmentä kilometriä autolla.

Joo. Kaikki muut kissat haihtui sillä aikaa, kun mä hain kameraa.



Poimin myös kolme puskallista valkoviinimarjaa mökillä. Lisäsin omasta pihasta raparperiä ja keitin kaksi maijallista mehua. Sillä aikaa purin, putsasin ja kokosin rukin. Hyvä on. Kyllä isäntä auttoi.

Lyhdyn osat irtosi toisistaan kevyesti pienestä ruosteesta huolimatta. Kehrän aukaisemiseen pelkäsin tarvittavan työkaluja sillä juuri siinä kohden oli runsaammin ruostetta. Vaan niin vain aukesi käsivoimin.



Mustuneista koukuista paljastui viilauksen jälkeen kaunis kupari. Tässä viilattu kaksi ja puoli koukkua.



Ämmä liikkui kyllä ruuvin varassa, mutta hyvin kankeasti. Joten tappi pois reiästä ja ruuvi irti. Putsaus ja hiukan kynttilää ruuvin. Toimii kuin uusi.



Tää on nyt mun paikka.



Rukin historiasta "selvisi" taas pieni pala. Isännän suvussa tuota rukkia ei tiettävästi edelleenkään ole kukaan käyttänyt, mutta rukki (ja mökki) on siirtynyt suvun omistukseen aikaisemmin, kuin aluksi luulin. Rukki on siis tullut sukuun mökkikauppojen myötä. Mökki on siirtynyt anopin omistukseen 80-luvun alussa. Sitä ennen se on ollut kaiketi anopin isän omistuksessa tuntemattoman ajan. Siitä huolimatta, että rukki on ollut käyttämättä 40-50 vuotta, ehkä kauemmankin, on joku joskus sen kuluttanut kertaalleen puhki. Polkusen korjauksesta olikin jo aiemmin puhetta, mutta korjauksen laajuus selvisi vasta nyt. Etupuu on kulunut kokonaan poikki ja on korjattu raudalla. "Lastoituksen" myötä etupuuta on ilmeisesti myös nostettu. Tietääkseni tuon etupuun pitäisi maata lattiassa kiinni.







Tän rautalankavirityksen syytä mä en oo vielä keksinyt. Luulisin, että se estää pyörää "vaeltamasta" tukipuitten välissä.



Liipotin oli kiinnitetty polkuseen varsin löysästi. Polkunen kolahti lattiaan poljettaessa. Solmu langassa oli kuitenkin sen verran tiukka, että jouduin leikkamaan sen poikki. Tilalle laitoin sitten ihan vaan kalalankaa. Samasta kalalangasta tein pikaisesti myös vetonyörin. Täytyy korvata se myöhemmin jollain paremmalla, sillä pelkään sen ohuena, kovana lankana syövän puuta.



Ja eikun polkemaan. Ensialkuun ihan vaan aloituslangan kanssa leikkien. Vähän heikosti tuo tuntui vetävän lankaa rullalle. Sitä joutui oikein syöttämään. Ja ämmän kiristäminen ja löyhdyttäminen ei muuttanut mitään. Rohkeasti kuitenkin otin Welsh Mountain -letin käteen ja aloitin kehruuyritykset. Ei puhettakaan, että olis vetänyt lankaa rullalle. Tuli sitten oikein kunnon puhelinlankaa aluksi. Virittelin sitten kalalangasta skottijarrun, kun ajattelin, että se vetäis paremmin rullalle. Ja vetihän se. Oikean kireyden löytäminen ei vaan ollut ollenkaan yksinkertaista. Herkästi pistin jarrun niin tiukkaan, että polkeminen muuttui raskaaksi ja koko lyhty jarrutti. Jarrun säädön saatuani kohdalleen oli aika käydä seuraavan ongelman kimppuun. Pyörä ei tahtonut jaksaa pyörähtää koko kierrosta vaan lähti herkästi takaisinpäin. Ja joka kerran purkautui lankaa puolalta. Kyllä sekin sitten selvisi. Totesin jarruttavani kantapäällä polkusta. Syyksi arvelin aikaisemmin mainitun etupuun nostamisen korjauksen yhteydessä. Pari kirjaa kantapään alle ja pääsi vihdoin keskittymään itse kehruun opetteluun. Ja herran jestas, se on nopea rukki. Mutta mä sain kuin sainkin punaisen langan päästä kiinni. Tänään vaan ei ehdi harjoittelemaan enempää. Huomenna on kuitenkin työpäivä. Mutta harjoituksen lopputulos värttinällä navajo-kerrattuna 17g ja noin 5m. Arvaatte varmaan tästä kuvasta kumpi on aloituspää?