Hupsista. Helmikuu tuli ja meni ilman päivitystä. Mutta ei täällä laakereillaan olla levätty.
Oops. February came and went without update. But I haven't been all resting here.
Haasteen ensimmäiset sukat valmistuivat kolmessa viikossa. Mallia on pidetty vaikeana. Omasta puolestani sanoisin ennemminkin, että tuo määrä palmikkokäännöksiä on kovaa käsille.
First socks of the challenge took three weeks. Pattern has been said to be difficult. I would say rather that it is hard to your hands with all the cabeling.
Posh Maanantai, Hannah värissä Upwardly Mobile. Posh Monday, Hannah in colour Upwardly Mobile.
Langassa on kymmenen prosenttia kashmiria. Se ei niinkään tunnu nyppääntyvän itsessään. Mieluummin niin, että se kerää kaiken nöyhtän ympäristöstä itseensä. Tiukkakierteisyydestä huolimatta, sukkia en tästä langasta enää koskaan tee.
Yarn has 10% of cashmere. It doesn't feel like it's pillaging itself. Rather that it's collecting all the dust around it. In spite of the high twist I will never knit another socks with this yarn.
Tältä mun puikot näytti ensimmäisten sukkien jälkeen. Joku sanoi sen nätisti Poshin ryhmässä. En minä taivuta puikkojani, minä tuunaan ne omaan käteen sopivaksi.
This is what my needles looked like after the first socks. Someone in the Posh-group said it nicely. I'm not bending my needles. I'm tuning them to fit my hand.
Haasteen toiset sukat olivatkin sitten nopeat tehdä ensimmäisten vääntämisen jälkeen. Melkein pelkkää resoria. Mallin juju on pitsikuvioon upotetut jalkapöydän kavennukset.
The second socks of the challenge were easy going after the first once's. Almost solely ribbing. The twist is in the gusset shaping which has been embedded to the lace pattern.
Posh Tiistai, Pamela värissä Blaze Of Glory (kuva ei tee oikeutta värille). Posh Tuesday, Pamela in colour Blaze Of Glory (picture doesn't do justice to the colour).
Näitä sukkia ne ole käyttänyt niin paljoa, että osaisin vielä sanoa mitään langan kulumisesta. Mutta pitsikuvio vetää sukkaa vinoon ja sitä saa olla jatkuvasti korjaamassa. On ne upeen näköiset, mutta aika epäkäytännölliset.
These socks I haven't used enough to say anything about wearing. But the lace pattern pulls the sock to side and you have to constantly pull it back. They are pretty socks but quite impractical.
Haasteen kolmannet sukat on kudottu haasteen toistaiseksi kalleimmasta ja kirjavimmasta langasta. Malli sekoittaa loputkin värien toistuvuudesta ja minusta se näyttää paremmalta, kuin sukan pohjan sileä neulos. Toisaalta myöskin langan kirjavuus kätkee mallin kokonaan. Mallia oli ilo kutoa. Se oli helppo opetella ulkoa kahdessa toistossa. Negatiivisena puolena sanottakoon, että se ei jousta kauhean hyvin. Mun nopeasti ylöspäin levenevät jalat ei tahdo sopia sukkaan.
Third pair of the challenge was made with so far the most expensive and most colourful yarn. The pattern stirs the last bits of the colour repetition and I like it more than the stockinette at the bottom of the socks. On the other hand, the colourfulness hides the pattern totally. The pattern was joy to knit. It was easy to memorize in just two repeats. On the negative side, the pattern doesn't stretch well. My fat legs has trouble to fit in the socks.
Non-Posh Tiistai, Sweet Georgia yarns Tough Love Sock värissä Stella. Non-Posh Tuesday, Sweet Georgia yarns Tough Love Sock in colour Stella.
Jep. Kyllä. Aivan niin. Haasteen kolmas valmistunut pari on tiistai-pari. Non-Posh Maanantai on jämähtänyt ensimmäiseen varteen kohtaan noin 7cm. Pitäis kuitenkin kutoa vartta semmosen 18cm.
Oh yeah. That's right. The third finished pair of the challenge is another Tuesday. Non-Posh Monday has stuck to first cuff after 3 inches. I should knit 7 inches of cuff before heel.
Tähän väliin iski sitten hyvin erilainen projekti. Novitan neulelehti ilmestyi ja sieltä iski silmään pitsineulepusero. Sulovileeniyden johdosta oikeaa lankaakin löytyi suoraan varastosta. Aikaa meni kaksi viikkoa ja kaksi päivää. Paita kudottiin poikittain eli luotiin silmukat sivusaumaan ja siitä takakappaleen kautta eteen ja ympäri. Paita näytti ohjeen kuvassa aavistuksen lyhyeltä ja ajattelin, että tunikapituinen paita vois olla kiva. No siitä tuli kyllä polvipituinen mekko. Mutta aika ihana sellainen.
To this point I got urge to very different kind of project. Novita knitting magazine came out and had a pattern for lovely looking lace sweater. And when I had the right yarn in my stash, there was nothing to stop me. It took only two weeks and two days. It was knitted sideways casting on from the sideseam. It looked in the picture a little short. I thought tunic length would be nice. Well, it came out as a knee-length dress. But lovely dress.
Novita 1/2012 malli 79, Novita Rose Mohair. Novita 1/2012 pattern 79, Novita Rose Mohair.
Olen myös kutonut pienissä erissä paksua palmikkopipoa. Pienissä erissä siksi, että paksut puikot kävi käsien päälle pahasti. Lanka ja ohjeen sisältänyt lehti tuli minulle jouluvaihdossa. Mallissa on erikseen reunuskuvio ja yläosan kuvio. Kudottuani reunuskuvion kertaalleen, hattu näytti kovin matalalta ja päätin kutoa kuvion toiseen kertaan ennen siirtymistä pääosaan. Tästä huolimatta piposta tuli liian pieni. Lasten kokoa.
I have also knitted a cabled hat in small pieces. In small pieces because the big needles were hard to my hands. Yarn and the magazine with the pattern came to me through Christmas swap. The hat has separate patterns for body and crown. After knitting the body once the hat looked quite shallow. I decided to knit the body pattern for the second time before moving to the crown. Regardless of that, the hat came out too small. Children size.
American Tunis Hat, Cascade yarns Venezia Worsted.
Jos siellä blogin lukijoiden joukossa on joku jolla olisi sopiva pää tälle hatulle. Ota yhteyttä ja keskustellaan sopivasta vaihtokaupasta. Ensisijaisesti jotain muuta kuin rahaa.
maanantai 5. maaliskuuta 2012
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)